Oulu Oulun seudun voimakas kasvu ja uusien kaukolämpöasiakkaiden virta pakottavat lämmöntuottajan eli Oulun Energian varautumaan vallitsevien pakkasten keskellä jo tulevien vuosien kylmiin keleihin.
"Kaukolämmössä yleinen mitoitusperuste on se, että varakapasiteettia pitää olla sen verran, että 30 pakkasasteen kaudella suurin tuotantoyksikkö voi vielä rikkoutua. Meillä tämä tarkoittaisi Toppila 2:n rikkoutumista ja se pelivara meillä vielä on. Toisaalta kaupunki ja kulutus kasvavat koko ajan ja meillä on ohjelmassa investoiminen öljykäyttöiseen varakapasiteettiin jo ensi vuonna", sanoo energiantuotannosta vastaava johtaja Risto Kantola Oulun Energiasta.
Kantolan energialaitosuran pahin kaukolämpöongelma sattui itse asiassa maanantaina, kun Limingantullin kaukolämpökeskus rikkoontui. Normaalikeleillä ongelmaa ei olisi ollutkaan, sillä yleensä Toppilan sähköä ja lämpöä tuottavat yksiköt riittävät.
"Turvetta ja puuta polttavat yksiköt Toppilassa eli Toppila 1 ja 2 pystyvät suunnilleen tuottamaan 350 megawattia. Meidän huipputarpeet ovat kovilla pakkasilla liki 500 megawattia, joten meillä pitää olla muuta kapasiteettia", Kantola selvittää.
Lisälämpöä Kemiralta
ja Stora Ensolta
Toppilan turve- ja hakekattiloiden lisäksi asuntojen kaukolämpövesiä voidaan lämmittää Toppilassa kahden öljykäyttöisen vara- ja huippukattilan avulla. Lisäksi Kemiran tontilla on kaukolämpöakku ja Oulun energialla on mahdollisuus ostaa sekä Kemiran voimalaitokselta että myös Stora Ensolta kaukolämpöä.
Pienempiä öljykäyttöisiä tuotannon huippu- ja varalaitoksia löytyy Limingantullin lisäksi Myllytullista ja Oulun yliopistollisen sairaalan lämpökeskuksesta.
"Kun Toppila 2 valmistui, niin meillä oli useamman vuoden ajan todella hyvä kapasiteetti kaukolämmön tekemisessä. Mutta kulutuksen kasvun myötä joudumme investoimaan lisäkapasiteettiin. Muun muassa meidän on tarkoitus investoida Limingantulliin ja meillä on lupahakemukset sisällä, jotta sinne päästäisiin rakentamaan lisää öljykäyttöistä tehoa", Kantola kertoo.
Lisälämpöä tehdään nimenomaan öljyllä, koska varalaitoksia tarvitaan vain vuoden kylmimpinä aikoina.
"Vaikka öljylaitoksia on kalliimpi käyttää niin niiden rakentaminen on huomattavasti edullisempaa kuin sähköä ja lämpöä tuottavien turvelaitosten. Koska öljylaitoksia ei vuodessa montaa sataa tuntia käytetä, niin tällainen ratkaisu on kustannusrakenteeltaan järkevin", Kantola sanoo.
Pakkaset eivät
nosta hintoja
Oulun Energia on lyönyt jo lukkoon tämän vuoden kaukolämpöhinnat eikä vuodenvaihteen pakkasjakso ole tuomassa ylimääräisiä hinnankorotuksia yksikkömaksuihin. Pakkasen aiheuttama kulutuksen lisääntyminen toki näkyy kuluttajien lämpölaskussa.
"Joka vuosi on pakkasia ja sitä kautta yhtiön vuosituloksen arvioinnissa on aina huomioitu, että tulee jaksoja, jolloin öljyllä pitää tehdä lämpöä. Jos pakkasia kestää pitkään, niin se näkyy tietysti meidän tuloksessa ja sitä kautta voi asettaa hinnankorotuspaineita. Mutta jos on poikkeuksellisen kylmä jakso, niin katsotaan, että kyse oli poikkeuksellisesta tilanteesta", rauhoittelee Kantola kaukolämpöasiakkaita.
Yhtiön tuloksenteon kannalta parhain yhtälö rakentuu kylmästä keväästä ja syksystä sekä alle 15 pakkasasteen keskitalvesta, jolloin turve- ja puulämpö riittää yhtälön ratkaisemiseen.
Kantola toki myöntää, että kun kaukolämmön kulutus kasvaa koko ajan Oulun seudulla, niin joka vuosi öljyllä tuotettavan energian määrä kasvaa.
"Hintapaine lisääntyy, ellei turvepohjaista vastapainetuotantoa tule lisää", Kantola painottaa.
Silti kaukolämmön hintaheilahtelut jäävät maltillisiksi.
"Kun sähkömarkkinat vapautuivat ja sattui pohjoisessa sattui olemaan samaan aikaan todella hyvät vesivuodet, niin sähkön hinta laski. Tämä lisäsi sähkölämmityksen käyttöä. Nyt kun on nähty, että huonona vesivuotena sähkön hintaan voi tulla rajujakin nousuja, niin kaukolämpö on sen käyttäjille lämmitysmuotona huomattavasti vakaampi hinnaltaan kuin sähkölämmitys", huomauttaa energiantuotannosta vastaava johtaja Risto Kantola Oulun Energiasta.