Kiinnostus kaukolämpöön kasvaa muiden energiamuotojen kallistuessa.
Verkostopäällikkö Kaj Norrbacka Oulun Energia Oy:sta kertoo, että Oulussa lämpöremontin kohteena olevaan kiinteistöön valitaan usein kaukolämpö.
"Eräs lämpöverkkoon siirtymisen syy on selkeästi taloudellinen", Norrbacka tietää.
Nykyisin lähes 90 prosenttia oululaisista asuu verkkoon kuuluvissa taloissa.
Kaukolämpö on reippaasti edullisempaa kuin sähkö. Kilowattitunti maksaa 4 senttiä, kun taas sama energiamäärä jatkuvalla sähkölämmityksellä maksaa lähes tuplasti enemmän.
"Edullinen hinta johtuu siitä, että lämpöä tuotetaan voimalaitoksessa yhteistuotantona sähkön kanssa", Oulun Energian myyntipäällikkö Oiva Välikangas kertoo.
Voimalassa syntyvästä energiasta otetaan talteen 90 prosenttia.
Tämän vuoden aikana muusta lämmitysmuodosta kaukolämpöön siirtyi Oulun alueella 40 taloutta.
"Kaukolämmön huolettomuus kiehtoo monia", Norrbacka huomauttaa.
Lämpöä myös
muualle
Nykyisin Oulun Energia myy kaukolämpöä Kempeleeseen ja Oulunsaloon.
Lisäksi Kiimingistä löytyy kaukolämmön erillisverkko.
"Haukipudas on sen verran kaukana, että vielä ei ole näköpiirissä että sitä liitettäisiin Oulun verkkoon", Norrbacka kertoo.
Haukiputaan keskustan alueelta löytyy kuitenkin oma erillisverkkonsa, joka saa energiansa turve- ja hakepolttolaitoksesta kunnan keskustasta. Kyseisen laitoksen ja lämpöverkon omistaa Haukiputaan Energia Oy.
Haukiputaalla on 203 kaukolämpöliittymää.
Myös Iistä löytyy lämpöverkko, jonka omistaa Iin Energia Oy. Iin lämpölaitos löytyy aseman seudulta. Iissä kaukolämpöliittymiä on noin 30. Kilowattitunti lämmintä Iissä ja Haukiputaalla maksaa suurin piirtein saman kuin Oulussa.
Oulussa kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaisuudessaan Toppilan voimalaitoksessa lämmön ja sähkön yhteistuotantona.
Kaukolämpöverkkoon uusia kohteita
Seuraavat Oulun kaukolämpökohteet ovat Talvikangas kakkonen ja Metsokangas ykkönen.
Kohteet toteutetaan ensi vuoden aikana.
Maanmittausteknikko Timo Sarkkinen Oulun kaupungin tontti- ja asumispalveluista kertoo, että Metsokankaan asuntomäärät ovat vasta suunnitteilla, mutta alueelle on kaavoitettu noin 350 omakotitonttia ja 36 rivitalotonttia.
Talvikangas kakkonen käsittää 400 asuntoa, joista 107 on omakotitonteilla sijaitsevia asuntoja.
"Loput ovat ammattirakentajien tontteja, joihin nousee rivitaloja", Sarkkinen tietää.
Talvikankaan kaukolämpöprojekti tulee maksamaan 270 000 euroa ja Metsokangas puolestaan 500 000 euroa.
Kustannukset koostuvat maarakennus- ja putkitöistä sekä materiaaleista.
"Metsokangas tulee luultavasti maksamaan enemmän, koska alue on iso ja projektille on kertynyt kustannuksia", Norrbacka arvioi.
Seuraavaksi kaukolämpöverkossa ovat Ritaharju, Hiukkavaara ja Pateniemen sahan alue. Aikatauluista ei ole muuta tietoa, kuin että ne rakennetaan lähivuosina.
Kaukolämmitystoiminta alkoi Oulussa vuonna 1969. Kaukolämpöverkoston pituus on noin 450 kilometriä.
Energiantuotannon polttoaineena käytetään oman maakunnan puuta ja turvetta.
Kaukolämpöverkkoon eivät kuulu Saarela, Herukka, osa Länsi-Patelaa, Oulun Kiviniemi, osa Karjasiltaa ja osa Kuivasjärveä.
"Monet niistä ovat olleet valmiiksi rakennettuja siinä vaiheessa, kun kaukolämpöverkkoa rekennettiin", Norrbacka sanoo.
Kun verkkoa suunniteltiin, kyseltiin kaupungin asukkailta haluja siihen liittymiseen ja joiltakin alueilta ilmoittautumisia tuli vähän. Niinpä verkon suunnittelijat jättivät joitakin alueita ulkopuolelle, kun haluja verkkoon liittymiseen ei ollutkaan.
"Verkon ulottuminen näihin kohteisiin ei ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa", Norrbacka kertoo.