Kova pakkastalvi nostaa kiinteistöjen lämmityskuluja. Lämmityksen hinta nousee kuitenkin myös muista syistä: valtio paikkaa talouttaan korottamalla energiaveroja ja kunnat nostamalla kaukolämmön hintaa.
Kilpailuvirasto on ilmaissut huolensa siitä, että kuntien omistamilla kaukolämpöyhtiöillä on rajattomat mahdollisuudet korottaa hintoja kulloistenkin tarpeiden mukaisesti.
Ja kun tiedetään, että kuntatalouteen ei ole näköpiirissä helpotusta, kunnissa kasvaa paine ulosmitata mahdollisimman suuret voitot omistamistaan yhtiöistä.
Veroprosentti alkaa monilla paikkakunnilla hipoa jo sietokyvyn rajoja. Niinpä kohoavat kulut katetaan nostamalla kuntalaisilta perittäviä muita maksuja.
Tässä kaukolämpö on vallan erinomainen väline, sillä asiakkaalla ei ole vaihtoehtoa. Joissakin kunnissa on menty jopa niin pitkälle, että asukkailta haluttaisiin kieltää maalämpöpumppujen rakentaminen, jotta kunnan lämpöä saataisiin kaupaksi.
2,6 miljoonaa suomalaista asuu kunnassa, jossa lämpö tuotetaan kaukolämmöllä. Kunnalla tai sen omistamalla yhtiöllä on yksinoikeus tuottaa sitä omalla alueellaan.
Vuoden 2009 maankäyttölaissa kunnille annettiin mahdollisuus pakottaa kiinteistöt kaukolämmön asiakkaiksi.
Tätä on perusteltu muun muassa ilmastonsuojelusyin. Perustelu ei ole kovin kestävä, sillä 85 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan polttamalla fossiilisia polttoaineita, pääosin kivihiiltä ja maakaasua.
Kilpailuvirasto kysyy, pitäisikö kaukolämpöala alistaa tarkempaan, kuluttajaa suojelevaan sääntöön.
Kun katsoo, millaista hintapolitiikkaa kaukolämpöyhtiöt harjoittavat, tuohon on helppo vastata sanalla kyllä.