Pääkirjoitus

Kau­ko­läm­möl­lä pai­ka­taan kau­pun­gin bud­jet­ti­auk­koa

Oulussa on noussut älämölö, koska kaupungin omistama energialiikelaitos nostaa kaukolämmön hintaa vuodenvaihteessa kymmenen prosenttia. Omakotitalossa se merkitsee keskimäärin 110 ja kerrostaloasunnossa 65 euron lisälaskua vuodessa.

Oulussa on noussut älämölö, koska kaupungin omistama energialiikelaitos nostaa kaukolämmön hintaa vuodenvaihteessa kymmenen prosenttia. Omakotitalossa se merkitsee keskimäärin 110 ja kerrostaloasunnossa 65 euron lisälaskua vuodessa.

Korotusta perustellaan turpeen hinnan nousulla ja jäteverolla. Ensi vuoden tulo- ja menoarviosta on luettavissa, että Oulun Energialta siirretään kaupungin kassaan lisätulona 5,3 miljoonaa euroa. Kysymys on siis siitä, että kaupunki paikkaa tällä tavoin oman kassansa aukkoa.

Herää kysymys, miksi näin suuri korotus aikana, jolloin keskimääräinen hinnannousukehitys on huomattavasti maltillisempaa. Inflaatio on noussut, mutta liikkuu tällä hetkellä 2,5 prosentin tuntumassa.

Energialiikelaitoksen ensisijainen tehtävä luulisi olevan tuottaa energiaa kaupunkilaisille mahdollisimman edullisella ja kestävällä tavalla. Vaikka kaukolämmön hinta Oulussa on vertailukelpoinen monessa muussa kaupungissa toimivan kaukolämpöyhtiön perimään hintaan verrattuna, se ei kuitenkaan ole peruste nostaa hintaa.

Oleellista on, millä hinnalla laitos kykenee tuottamaan energiaa ja myymään sitä. Onko kaupungin liikelaitoksen tehtävä tuottaa palveluita vai voittoa? Julkiset liikelaitokset on perustettu tuottamaan palveluita ja voittoa sen verran, että ne kykenevät uudistamaan toimintaansa.

Kaupunkilaisten ärtyneisyys on ymmärrettävää. Pannaanhan kaukolämmön ostajat kaupungin talouden maksumiehiksi. Normaali tapa kohentaa taloutta on verotus ja toimintojen tuottaminen edullisemmalla tavalla. Tässä poliitikot kiertävät painetta nostaa veroprosenttia ja välttelevät tarvetta järkiperäistää toimintoja.