Rovaniemi Vastikään puoluepolitiikkaan mukaan tulleen kansanedustajaehdokas Kauko Taskilan, 60, yllättävä kuolema hämmensi ja järkytti Lapin keskustaväkeä maanantaina. Pohjoisen vahvan puolueen tavoitteisiin tapaus ei silti vaikuta. "Tavoittelemme yhä neljää kansanedustajan paikkaa", vakuuttaa keskustan Lapin piirin toiminnanjohtaja Pekka Lehto.
Pari vuotta sitten puolustusvoimista eläkkelle jäänyt prikaatikenraaliTaskila menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen Rovaniemellä sunnuntaina valmistautuessaan Lyseonpuiston lukiossa alkavaan vaalitilaisuuteen. Hän oli jo samana päivänä kiertänyt ehdokastoverinsa, kansanedustaja Hannu Takkulan kanssa Ylitorniolla ja Kemissä.
Kauko Taskila tunnettiin vireänä ja hyväkuntoisena miehenä. "Järkyttävä tapaus, ja meille kaikille täydellinen yllätys", kuvailee keskustan Perä-Pohjolan piirin toiminnanjohtaja Jaakko Sankala. Torniolainen Taskila tuli puoluetyöhön mukaan vasta viime vuonna, mutta hän nousi jo ensimmäisessä vaalikampanjassaan Lapin keskustan kärkiryhmän ehdokkaaksi.
Keskustalla on Lapissa 14 nimen lista, joista kahdeksan on Lapin piirin ja kuusi Perä-Pohjolan piirin nimeämiä ehdokkaita. Länsirajalla jotkut pitivät Taskilaa jo kovana kilpailijana jopa istuvalle kansanedustajalle Hannes Manniselle.
Taskilan numero pysyy keskustan Lapin ehdokaslistalla vaalien loppuun asti, sillä lain mukaan ehdokasta ei voi vaihtaa sen jälkeen, kun ehdokaslistat on vaalipiirissä vahvistettu. Tässä tapauksessa tuo tärkeä raja ylitettiin jo 13. helmikuuta.
"Periaatteessa kuollutta ehdokasta voi siis myös äänestää, ja saattahan joku sen tehdäkin tietämättömyyttään, myötätunnosta tai protestiksi", arvioi oikeusministeriön vaalijohtaja, hallitusneuvos Jarmo Törneblom.
Ennakkoäänestys on jo loppusuoralla, mutta puoluelistan kuolleelle ehdokkaalle annetut äänet menevät "hukkaan" ainoastaan, jos äänestäjä on halunnut tukea vain henkilöä, mutta ei puoluetta. Ensimmäisessä laskennassa äänet lasketaan vielä vainajan hyväksi, mutta siirretään sitten puolueen äänipottiin. Kun vertauslukuja sen jälkeen lasketaan, kuollutta ehdokasta ei enää huomioida.
Siinäkin tapauksessa, että kuollut ehdokas menisi läpi, hänen paikkansa aukeaa seuraavaksi eniten ääniä saaneelle saman puolueen ehdokkaalle. Puoluelistalla ehdokkaan kuolema voi siis vaikuttaa vain valituiksi tulevien nimiin, mutta ei kansanedustajapaikkojen määrään, joka lasketaan puolueen kokonaisäänimäärän perusteella.
"Jos vainaja on ainoa ehdokas ilman yhteislistaa tai puoluetta, niin vain silloin äänet menevät tyystin hukkaan. Tietysti jonkun puolueen valovoimaisen tähden menetys voi vaikuttaa myös sen saamaan kokonaisäänimäärään", Törneblom pohtii.
Ehdokkaan kuolema kesken vaalikampanjan on hyvin harvinaista. Jarmo Törneblom ei muista ainuttakaan vastaavaa tapausta 30 vuoden ajalta. "Mutta joskus sellaista on varmaan tapahtunut ennenkin, sillä nykyinen systeemi on ollut voimassa jo vuodesta 1907", hän huomauttaa.
Presidentinvaalissa ehdokkaan kuolemalla sen sijaan on paljon suuremmat vaikutukset kuin eduskuntavaalissa. Jos yksi presidenttiehdokas kuolee, kilvoittelu ei jatku jäljelle jääneiden kesken, vaan koko vaalitoimitus aloitetaan alusta. Näin tehdään, vaikka kuolleella ehdokkalla ei olisi ollut käytännön mahdollisuuksia voittoon. Laki kun ei voi ennakoida vaalin tulosta.
Keskustan lappilaiset vetäjät eivät halua arvioida ehdokkaan kuoleman vaikutuksia puolueen vaalitulokseen, koska se olisi puhdasta arvailua.
