Kunnallispoliitikko Roy Sabel, 61, esittelee ylpeydellä asuntonsa ikkunoista avautuvia kaupunkinäkymiä. Kauempana siintää romanttinen vanha kaupunki, taustalla arvokkaiden vanhojen rakennusten ja 1900-luvun lopun pesubetonipintaisten laatikkotalojen sekasotku. Lähistöllä kohoaa nosturi keskellä liikekeskustyömaata.
"Kokkola on ollut aina kotikaupunkini", Kruunupyyssä syntynyt Sabel kertoo. "Kun lähdettiin kaupunkiin, lähdettiin Kokkolaan."
Suomen kielen oppimisen saneli käytännön pakko. "Aloin seurustella suomenkielisen tytön kanssa." Kielen opetteluun hän paneutui lukemalla lehtiä ja kirjoja. "Tuntemattoman sotilaan luin ensin kahdesti suomeksi, ennen kuin tartuin käännökseen. Linnalta opin kielen vivahteet. Tekstikuva suomesta muodostui aivoihin."
"Kielioppia en osaa", Sabel huomauttaa. "Siltikin sanoisin, että kirjoitan sujuvammin suomeksi kuin ruotsiksi." Sabelin lapset ovat käyneet suomenkielisen koulun. "Se kyllä harmittaa minua hieman", hän myöntää, mutta perustelee välittömästi: "Enhän minä voinut pakottaa heitä, kun kaverit olivat suomenkielisiä". Perhepiirissä puhutaan molempia kotimaisia, samoin tuttavien kanssa. Roy Sabelin mukaan eri leirejä ei kaupungissa ole.
Sabelin nuorimmainen, Josefiina, 17, hämmästyttää isänsä kommentoimalla, että nuoret pyörivät kieliporukoissa. Kun yhdessä tuumataan hetki, todetaan, että parikymppisinä nämäkin rajat ylitetään. Demarivaikuttaja, 30 vuotta politiikassa, josta 20 vuotta kaupunginvaltuustossa ja toisen pitkän rupeaman maakuntavaltuustossa mukana ollut Sabel sanoo valitsevansa kielen puhekumppanin mukaan. "Ei mun tarvitse briljeerata sillä, vaan se on vain käytännöllistä." Hän sanoo äänestäjinään olevan sekä suomea että ruotsia puhuvia.
Tiukat rkp:läiset puhuvat sitkeästi vain ruotsia. "Minusta ei pitäisi luoda kiusallisia tilanteita", Sabel painottaa. Hänen mukaansa kielellinen oikeudenmukaisuus on tärkeä asia, mutta "rehdillä tavalla". Valtuuston kieli on suomi, "enemmistön mukaan", Sabel huomauttaa. Molempia toki saa käyttää. Ja tälläkin tehdään politiikkaa: "On niitä, jotka siirtyvät valtuustossa suomenkieleen siinä vaiheessa, kun media on poissa."
Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on ollut hitaasti laskeva. Kaupungin väkiluku kasvaa tällä hetkellä hitusen joka vuosi. "Ruotsinkieliset ovat pysyneet lukumääräisesti samana, mutta heidän osuutensa on prosentuaalisesti pienentynyt."
Kokkola ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen varsinaisella saksihypyllä huhtikuussa. Koulutuslautakunta päätti muuttaa ruotsinkielisten peruskoulujen kieliohjelmaa siten, että englanti tai saksa alkaisi pakollisena kielenä kolmannelta luokalta, suomea vasta neljänneltä ja pakollisena. Lautakunnan suunnitelmat ymmärrettiin väärin, Sabel toteaa. Tuloksena oli shakespearelaisesti paljon melua tyhjästä.
Hän sanoo asian edenneen valmistelemattomana. Kaupunginhallitus, jonka varapuheenjohtaja Sabel on, palautti päätöksen. Tätä ennen Opetushallitus ehti muistaa Kokkolaa nuhtelevalla paimenkirjeellään. Sabelin mukaan kyse oli itse asiassa siitä, että ne oppilaat, joilla on jo valmiuksia, aloittaisivat suomen tunnit myöhemmin. Syntyi kuitenkin laajalle levinnyt käsitys, että oppilaat haluttaisiin vapauttaa kokonaan suomen opiskelusta.
"Jag är finsk svensktalande", Roy Sabel sanoo. "En ole ruotsalainen. Ne on lahden tuolla puolen", hän viittoo kohti merenrantaa. "Minulla on ruotsinkielisen suomalaisen identiteetti. Sitä pitää käyttää varovasti, mutta kuitenkin suojella."