Kaukana kel­lun­nas­ta

Kun nuorten maajoukkuetason taitouimarilta kysyy ihmisten yleisestä suhtautumisesta lajiin, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä. "Moni puhuu kuviokellunnasta, mutta mitään kelluntaa tämä ei ole. Veden alla ollaan kerralla kymmeniä sekunteja lihasten tehdessä kovasti töitä", taitouinnin 15-18-vuotiaiden maajoukkueeseen kuuluva, OU73:a edustava Nea Åman kuvaa.

Taitouimarit joutuvat olemaan pitkiä aikoja ilman happea veden alla. Esimerkiksi ennen kuvassa näkyvää Vantaan Uimareiden Ibis-joukkueen suoritusta, on hyppyä avittaneiden joukkueen jäsenten pitänyt hakea voimaa hyppyä varten läheltä pohjaa. Pohjakosketuksesta olisivat tuomarit vähentäneet pisteitä.
Taitouimarit joutuvat olemaan pitkiä aikoja ilman happea veden alla. Esimerkiksi ennen kuvassa näkyvää Vantaan Uimareiden Ibis-joukkueen suoritusta, on hyppyä avittaneiden joukkueen jäsenten pitänyt hakea voimaa hyppyä varten läheltä pohjaa. Pohjakosketuksesta olisivat tuomarit vähentäneet pisteitä.

Kun nuorten maajoukkuetason taitouimarilta kysyy ihmisten yleisestä suhtautumisesta lajiin, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä.

"Moni puhuu kuviokellunnasta, mutta mitään kelluntaa tämä ei ole. Veden alla ollaan kerralla kymmeniä sekunteja lihasten tehdessä kovasti töitä", taitouinnin 15-18-vuotiaiden maajoukkueeseen kuuluva, OU73:a edustava Nea Åman kuvaa.

Vaikka itse esityksen pitää näyttää helpolta, on happivaje jopa neljä ja puoli minuuttia kestävän joukkueohjelman esittäjällä erittäin kova.

Kastellin urheilulukiossa ensimmäistä vuotta opiskelevan Åmanin harjoittelumäärä on huippu-uimarin luokkaa, mutta taitouimari harjoittelee täysin erilaisella ohjelmalla.

"Suurin ero uintiin on, että taitouimarit ovat ilman happea pitkiä aikoja. Lisäksi iso osa harjoittelusta tapahtuu kuivaharjoitteluna", Suomen nuorten maajoukkueen valmentaja Hanna Säynäjäkangas sanoo.

Lue lisää maanantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä