Kau­ka­loi­den kier­to­lai­nen & uudet kaverit

Lokakuun pimeä ilta ja Linnanmaan jäähalli. Marko Hjelt rytmittää Kärppien C1-juniorien harjoituksia terävillä pillinvihellyksillä, jotka innostavat 15-16-vuotiaat kiekkoilijat entistä vauhdikkaampaan lentoon. Hetkinen. Kaikki ei nyt täsmää.

Pikapalaveri. Näillä Kärppien C1-junioreilla on vielä matkaa Sami Mettovaaran saavutuksiin, mutta perästä kuuluu.
Pikapalaveri. Näillä Kärppien C1-junioreilla on vielä matkaa Sami Mettovaaran saavutuksiin, mutta perästä kuuluu.
Kuva: Pekka Ala-Aho

Lokakuun pimeä ilta ja Linnanmaan jäähalli. Marko Hjelt rytmittää Kärppien C1-juniorien harjoituksia terävillä pillinvihellyksillä, jotka innostavat 15-16-vuotiaat kiekkoilijat entistä vauhdikkaampaan lentoon.

Hetkinen.

Kaikki ei nyt täsmää.

Kyllä - juniorit ovat vuosi vuodelta isompia, nopeampia ja vahvempia. Mutta kun lähes 190-senttinen ja 100-kiloinen parrakas järkäle kurvailee kaukalossa murrosikäisten häkkipäiden joukossa, työntyy tajuntaan yksi kriittinen kysymys.

Tähänkö on tultu?

Ei sentään. Sami Mettovaara, 34, on pelannut junioriottelunsa jo aikaa sitten. Linnanmaan-visiitin taustalta löytyy yksinkertainen järkisyy.

"Tuntuma jäähän on hyvä säilyttää. A-junioreissa oli täyttä, mutta onneksi tästä porukasta löytyi tilaa", keväällä potkut Kärppien edustusjoukkueesta saanut Mettovaara painottaa.

Tammikuussa 1997 TPS voitti Euroopan liigan finaalissa Moskovan Dynamon 5-2. Turkuhallissa ja myöhemmin yöllä Hamburger Börs -yökerhossa veisattiin Erkki Liikasen "Maali se on hunajata"
-värssyä sekä kypärätempun tehneen Mettovaaran nimeä.

"Uran kohokohta ilman muuta. Sain kiekon pari kertaa nuottaan tärkeässä pelissä", Mettovaara vähättelee.

Yhden illan ihmeeksi Mettovaaraa ei kannata leimata. Lähes 500 liigaottelua Suomen ja Ruotsin pääsarjoissa, kaksi yli 20 maalin SM-liigakautta ja valinta Sweden Hockey Gamesin tähdistöön (1997) eivät ole sattumaa.

"Pitää paikkansa. Olenkin sanonut pojille, että paljon pitää tehdä töitä, jos aiotte yltää samaan", 90-luvun alussa Mettovaaran kanssa Kärppiä edustanut Hjelt mainitsee.

"Näistä jätkistä on Kärpille paljon iloa. Ihan mukava, jos pystyn muutaman vinkin pojille tarjoamaan", Mettovaara huikkaa ja säntää kiekon perään.

Syksy on ollut Karjasillan miehelle rauhallista aikaa. Koska sopimus Kärppien kanssa jatkuu kevääseen, ei Mettovaaralla ole kiire minnekään.

Huhtikuussa laitahyökkääjä ihmetteli maailmanmenoa uran neljäs SM-hopea kaulassaan ja luuli pahimman nöyryytyksen olevan jo takanapäin - turhaan.

Todellinen pommi tippui niskaan toukokuun alun harjoituksissa. Kohtalo oli sama kuin Juha Joenväärällä vuotta aikaisemmin.

"Valmentaja (Kari Heikkilä) ilmoitti, ettei palveluksiani enää tarvita. Hänen mukaansa A-juniorit olivat kahden viikon aikana ajaneet ohitseni."

"Osasin haistella tilanteen kehittymistä, mutta viimeinen käänne kieltämättä yllätti."

Pudotuspeleissä Mettovaara tippui ensin 13. hyökkääjäksi ja lopulta kokonaan katsomon puolelle.

"Oli se karmea pettymys. Turha sitä on kiistää."

"Kaikkea kritiikkiä en niele pureksimatta. Onnistuin runkosarjassa vähintäänkin kohtuullisesti (tehot 10+6=16)", puolustavassa roolissa Sakari Palsolan ja Mika Pyörälän kanssa pelannut Mettovaara korostaa.

Lopettamista Mettovaara ei ole kuitenkaan harkinnut.

"En pyörinyt viime kaudella turistina muiden jaloissa. Taitojen ja fysiikan puolesta mahdun varmasti SM-liigaan", Mettovaara muotoilee.

Mihin tahansa täkyihin kaukaloiden kokenut kiertolainen ei aio tarttua.

"Jos mieluinen paikka löytyy, olen valmis hyppäämään laatikkoon. Mestis ei ainakaan kiinnosta", Mettovaara pohjustaa.

Vaikka Kärpät hylkäsi kasvattinsa, ei samaa voi sanoa joukkuekavereista. Samaan lounaspaikkaan ilmestyvät ex-ketjukaverit Palsola, Pyörälä ja maalivahti Niklas Bäckström, joiden seuraan Mettovaara karkaa heti haastattelun jälkeen.

"Hopeajoukkueen henki oli mahtava. Yhteyttä on pidetty puolin ja toisin..."

Matkapuhelimen pirahdus keskeyttää Mettovaaran. Mies kaivaa taskustaan kapulan, jonka näyttö ilmoittaa soittajaksi Jusan (Jussi Jokinen).

"Mitä minä sanoin", Mettovaara hörähtää ja vastaa voitonriemuisena kännykkäänsä.

Kärppien paitaa Mettovaara ei enää pue päälleen, mutta kollegoiden papereissa mies on edelleen yksi jätkistä.

Vahvasti.

"Kärpillä oli viime kauden paras ryhmä"

Kärppien otteluista Sami Mettovaaraa ei kannata etsiä. Raksilan-reissuilla miestä koetellaan raskaasti, kun jokainen tuttu tai tuntematon nykii hihasta ja kyselee viime kevään tapahtumista.

"Ei sellaista kukaan jaksa. Pari viikkoa sitten tuli mitta täyteen ja sanoin vaimolle, että nyt olisi loman paikka. Pyörähdin Ranskassa Rosea (Miikka Rousu) moikkaamassa", Mettovaara kertoo.

Julkisuudessa on liikkunut paljon huhuja Mettovaaran ja Kari Heikkilän totaalisesta välirikosta. Mettovaara itse kommentoi asiaa niukkasanaisesti.

"Kunnioitan jokaista valmentajaa, jonka kanssa olen urani aikana toiminut."

"Tono (Petr Ton) on kai jotain Heikkilästä sanonut. Minun mielestäni Kärpillä oli viime kaudella SM-liigan paras joukkue."

Joukkue, joka jäi kuitenkin hopealle?

"Niin. Syitä siihen voi jokainen tutkiskella omassa mielessään", Mettovaara pyörittelee.

Mettovaaran omat pelikuviot ovat vielä levällään. Ranskaan kokenut pelimies ei ainakaan ole siirtymässä. "Se oli tosiaan lomareissu. Lätkin vähän golfia ja kävin Pariisissa pyörimässä."

"Enköhän minä jossain pelaa vielä tämän kauden aikana. Kartoitamme juuri eri vaihtoehtoja agentin (Markus Lehto) kanssa", Mettovaara painottaa.

Ilmoita asiavirheestä