Kau­his­tut­ta­va sopimus

Jatkosodan jälkeinen aselepo astui voimaan 4.--5.9.1944, ja Moskovassa 19.9.

Jatkosodan jälkeinen aselepo astui voimaan 4.--5.9.1944, ja Moskovassa 19.9.1944 solmitulla väli- rauhan sopimuksella Porkkalan alue vuokrattiin 50 vuodeksi Neuvostoliitolle sotilaalliseksi tukikohdaksi 5 miljoonan markan vuotuisella maksulla. Alue käsitti Porkkalan ja Upinniemen niemet, saaristoa ja mannerta yhteensä 380 neliökilometriä. Vesialueen kanssa vuokra-alue oli noin tuhat neliökilometriä. Alueeseen kuului silloinen Degerbyn kunta (nykyisin Inkoota), suuri osa Kirkkonummea, osa Siuntiota ja pieniä osia Inkoosta ja Espoosta.

Neuvostoliitto halusi Suomenlahden kapeimman kohdan sotilastukikohdakseen voidakseen sulkea Suomenlahden merialueen valvontaansa ja turvatakseen laivaliikenteen Leningradiin. Vuokra-alue sijaitsi vain tykinlaukauksen päässä Helsingistä, mikä herätti pelko. Harkittiin jopa pääkaupungin siirtämistä Turkuun.

Kymmenessä päivässä alueelta evakuoitiin 7 272 ihmistä, yli 8 000 kotieläintä ja koko juuri korjattu sato. Evakuointiin osallistui noin 20 000 sotilasta, lottaa ja vapaaehtoisia.

Neuvostoliitto rakensi alueelle lentokentän, syväsataman, Upinniemen sotasataman sekä runsaasti linnoituslaitteita. Samoin he rakensivat majoitus- ja huoltorakennuksia sekä myös sotilassairaalan. Venäläiset rakensivat alueen halki kivetyn tykkitien, niin sanotun Kabanovintien ja pistoraiteen Kelasta Båtvikin satamaan. Alueella oli omat leipomot, päiväkoti, koulut. Kirkkonummen ja Degerbyn vanhat kirkot muutettiin kulttuuritaloiksi. Alueella asui vuokrakauden aikana noin 30 000 ihmistä, heistä siviilejä noin 10 000. Rajat olivat tiukasti vartioidut, eivätkä asukkaat olleet kosketuksissa suomalaisiin.

Suurvaltapoliittisen tilanteen muuttuminen, Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kehitys ja alueen strategisen merkityksen väheneminen johtivat siihen, että Porkkalan palautettiin Suomelle. Asia uutisoitiin 17.9.1955. Palautuspäiväksi neuvostoviranomaiset määräsivät 26.1.1956.

Seuraavana keväänä Suomessa käytiin periaatteellista kiistaa siitä, kuuluiko palautettu alue valtiolle vai evakoille. Kesällä omistusoikeudet päätettiin palauttaa porkkalalaisille. Suomen puolustusvoimille lunastettiin 2 383 hehtaarin vesi- ja maa-alue, josta tärkein osa oli Upinniemi. Alue muodostaa Porkkalan varuskunnan.

Ilmoita asiavirheestä