Suomalaiset tiedotusvälineet saivat huomattavasti vähemmän arvostelua Kauhajoen kouluammuskelun käsittelystä kuin vuotta aiemman Jokelan surmateon uutisoinnista. Tuoreen tutkimuksen mukaan toimittajat ovat kuitenkin epävarmoja siitä, miten tulevissa kriiseissä pitäisi toimia.
Viranomaisten tiedottaminen itse tapahtumista koettiin Jokelassa puutteelliseksi, Kauhajoella taas hyväksi. Kauhajoella viranomaiset suojelivat tiukemmin koulusta pelastuneita ja uhrien omaisia. Myös toimittajat lähestyivät heitä varovaisemmin.
Lopputulosta monet tutkimukseen osallistuneet toimittajat arvostelevat ulkokohtaiseksi. Kauhajoen tapahtumien käsittelyssä etualalle nousivat poliitikot, viranomaiset ja asiantuntijat -- sekä itse ampuja kuvineen ja videoineen.
Pitääkö ampujan päästä esiin?
Jokelan ampumatapaus sattui marraskuussa 2007, Kauhajoen syyskuussa 2008. Molemmissa ampuja surmasi useita ihmisiä ja lopuksi itsensä. Toimittajat ovat tutkimuksen mukaan erimielisiä etenkin siitä, miten julkisuushakuisista kouluampujista tulisi kertoa.
Useiden toimittajien mielestä ampujan kuvia ja hänen verkkoaineistojaan tulisi julkaista selvästi pidättyväisemmin, jotta ketään ei innostettaisi toimimaan samalla tavalla. Toiset taas katsovat, että journalismin tulee kertoa totuus ja tuoda esiin mahdollisimman paljon faktoja.
Jokelaakin tutkittiin
Tutkijat patistavat Julkisen sanan neuvostoa ottamaan aloitteellisemmin kantaa siihen, miten kriisitilanteita tulisi uutisoida. Neuvostohan on alan itsesääntelyelin, joka arvioi, milloin hyvää journalistista tapaa on rikottu.
Tampereen yliopistossa tehty tutkimus Kauhajoen koulusurmat mediassa julkistettiin perjantaina Journalismin päivillä Helsingissä. Se on jatkoa viime vuonna ilmestyneelle Jokelan koulusurmat mediassa -tutkimukselle.
Aineistona käytettiin sekä lehdissä että radiossa ja televisiossa julkaistuja Kauhajoki-uutisia. Lisäksi tutkijat haastattelivat yli 50 suomalaista journalistia.