Kau­ha­joen sur­mis­ta ei uskota tulevan vaa­li­tee­maa

Koulujen oppilashuoltoon, nuorten mielenterveysongelmiin ja yhteisöllisyyteen liittyvät asiat saavat vaalikampanjoinnissa lisää painoa Kauhajoen tapahtumien takia, arvioivat suurimpien puolueiden puoluesihteerit.

Koulujen oppilashuoltoon, nuorten mielenterveysongelmiin ja yhteisöllisyyteen liittyvät asiat saavat vaalikampanjoinnissa lisää painoa Kauhajoen tapahtumien takia, arvioivat suurimpien puolueiden puoluesihteerit. Kenenkään ei kuitenkaan uskota ryhtyvän elämöimään ampumistragedian avulla, vaan asiat ovat olleet jo mukana puolueiden vaaliohjelmissa.

STT:n tavoittamien puoluesihteerien mielestä Kauhajoen tapahtumien suurin vaikutus vaaleihin saattaa näkyä vaalien ilmapiirissä. SDP:n puoluesihteeri Ari Korhonen arvioi, että esimerkiksi vaalipaneelit ovat toisen sävyisiä kuin muuten olisivat olleet, sillä vakavista asioista pitää keskustella vakavalla tavalla.

Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen sanoo, että vaalikampanjoinnissa on aina arvioitava, mikä on hyvän maun mukaista ja mikä ei. Hänen mukaansa kokoomuksen lauantaina julkaistavassa vaaliohjelmassa on vahvasti esillä välittäminen ja yhteisöllisyys, mutta ne oli kirjoitettu siihen jo ennen Kauhajoen tapahtumia.

"Me ollaan tehty toivotalkoita ja talkoot ovat olleet meidän mielestämme yksi yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen muoto, jota kokoomus on halunnut pitää tärkeänä", Tujunen sanoo.

SDP:n Korhosen mukaan puolueen ohjelmissa on jo otettu kantaa hyvinvointiyhteiskunnan perusturvakysymyksiin ja siksi suoria vaikutuksia vaaliteemoihin tapahtuneella ei ole.

Vasemmistoliitto selvitti koulujen tilaa

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka pohtii, että Kauhajoen tapahtumien aiheuttama suru nostattaa ihmisten mieliin asioita, jotka eivät sinne muuten nousisi. Suru kuitenkin liudentuu ajan myötä, eikä tapahtumista tule varsinaista vaaliteemaa, koska kukaan ei halua politikoida sellaisella asialla.

Sen sijaan vaalikeskustelussa korostuu Puhakan mielestä koulujen tilanne. Vasemmistoliitto on kartoittanut omassa verkostossaan noin kahdeltasadalta ihmiseltä koulujen tilaa.

"Siellä näkyy hirveän selkeästi, että koulujen ryhmäkoot ovat liian suuria. Koulukiusaaminen nousi esiin, samoin koulujen ja vanhempien yhteistyön tarve", Puhakka sanoo.

Puhakka muistuttaa, että jo Jokelan jälkeen nousi esiin yleinen yhteisöllisyyden tarve. Vaalikamppailussakin on tarvetta keskustelulle yhteisöllisyydestä, kun elämä perhekeskeistyy ja individualisoituu.

Koviin teemoihin ei uskota

Vihreän liiton puoluesihteeri Panu Laturi sanoo, että vihreät ovat jo aikaisemmin pitäneet esillä mielenterveyskysymyksiä ja nimenomaan ennaltaehkäisyä, joita nyt nostetaan vain painokkaammin esille.

"Pelkästään sillä, että korjataan vahinkoja ei auteta tällaisissa asioissa vaan oleellista on ennaltaehkäisy", Laturi sanoo.

Kovien turvallisuusteemojen esillenousuun puoluesihteerit eivät vaalikamppailussa usko.

"Meillä ei uskota, että ongelmia ratkaistaan kovilla turvallisuusteemoilla. Meillä ei ole uskoa siihen, että metallinpaljastimet tai kamerat auttaisivat", vihreiden Laturi sanoo.

Vasemmistoliiton Puhakan mielestä kriittistä keskustelua tullaan kuitenkin käymään siitä, onko hallitus vitkastellut aselain korjaamisessa.

Ilmoita asiavirheestä