Suomi sanoo panostavansa koulutukseen, mutta ei arvosta erityisemmin koulutuksen antajia eli opettajia. Kehnot työsopimukset houkuttelevatkin alan ammattilaisia muihin töihin, joissa palkkaus on parempi ja työsuhde vakinainen.
Puute on suurin erityisesti pätevistä peruskoulun erityisopettajista. Osasyynä on se, että oppilaiden vaikeudet ovat kasvaneet. Työ on niin raskasta, että erityisopettajan pätevyyden hankkineet hakeutuvat usein tavalliseen opetustyöhön.
Erityisopettajista on pulaa koko maassa, mutta painopiste on ruuhka-Suomessa, muuttovoittoalueilla. Perheiden pahoinvointi näkyy lasten levottomuutena. Tämä on kasvattanut erityisopetuksen tarvetta, suurentanut ryhmiä ja tehnyt opettajan työn hyvin raskaaksi.
Suuntaus kaikkialla on sellainen, että pätevät opettajat hakeutuvat taajamiin, joissa harrastusmahdollisuudet ja palvelut ovat kunnossa. Lapin ja Oulun lääneissä peruskoulun luokanopettajatilanne on hyvä, mutta päteviä aineenopettajia on jo vaikeampi saada.
Oulun läänin hyvä tilanne selittyy pitkälti Oulussa ja Kajaanissa annettavalla alan koulutuksella. Peruskoulujen ja lukioiden 5 000 päätoimisesta opettajasta epäpäteviä oli viime keväänä vain kuutisen prosenttia. Sadan kilometrin säteellä Oulusta epäpäteviä opettajia ei juuri ole, mutta on myös kuntia, joissa epäpäteviä on kymmenkunta prosenttia opettajista.
Lapissa päteviä opettajia saadaan kohtuullisen hyvin Rovaniemen seudulle. Harvaan asutuilla seudulla hakijat ovat usein päteviä, mutta myös ikääntyviä. Pohjois-Suomessa opettajien eläköityminen koetteleekin eniten Lappia ja Kainuuta.
Yliopistot ovat varautuneet opettajien eläköitymiseen lisäämällä opettajakoulutusta. Tämä ei kuitenkaan juurikaan helpota opettajapulaa, jos opettajat karkaavat muihin ammatteihin. Pätevää työntekijää kiinnostaa eniten vakinainen virka.
Osittain kunnat saavat syyttää itseään pätevien opettajien pulasta. Päteviä opettajia pidetään vuodesta toiseen määräaikaisissa työsuhteissa, vaikka vakinaistaminen olisi perusteltua. Kun määräaikaisuus koettelee nuoria vastavalmistuneita opettajia, sadoittain opettajia hakeutuu muihin tehtäviin, joihin ehkä taas tarvitaan lisäkoulutusta. Moninkertainen koulutus on kansantaloudellista tuhlausta.
Euroaika puolestaan on paljastanut, ettei Suomen palkoissa ylipäätään ole hurraamista. Suoranaisessa palkkakuopassa ovat palvelualojen koulutettu väestö kuten opettajat, sairaanhoitajat, lääkärit ja insinöörit. Palkkauksen ohella myös opettajien työnkuva kaivannee selkeyttämistä. Nyt palkkapussi kertyy monesta osasesta, mutta kokonaispalkkaukseen on vielä pitkä matka. Tuskinpa opettajatkaan ovat siihen valmiita, kunnista puhumattakaan.
paakirjoitus@kaleva.fi