Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen. Tänä kesänä luonto on ennättänyt näyttää koko sääkirjon ääripäineen. Vielä kesäkuussa ihmeteltiin lumistuiskuja, rakeita, runsaita vesisateita ja tuskailtiin vain vaivoin plussan puolelle nousevaa lämpötilaa. Sittemmin on saatu nauttia ennätysmäisestä helteestä. Siihen väliin on mahtunut trooppista salamointia, harvinainen kuuilmiö, punkkipelkoa ja outoja ötökkähavaintoja.
Sään ääri-ilmiöt ja ilmanalan nopeat vaihdokset ovat osoittaneet, että luonto voi myös puraista. Rajut ukkospuuskat ovat aiheuttaneet vaaratilanteita, oikosulkuja, tulipaloja ja jopa kuolemantapauksen. Kova kuumuus koettelee myös monella tavalla.
Kylmässä suomalaiset osaavat toimia. Vaikka pakkanen hyydyttää, ymmärtävät ihmiset pukeutua lämpimästi, autot saadaan käyntiin ja lämmityslaitteet toimivat. Useimmat ymmärtävät myös kylmän vaarat ja pakkaskuolemat ovat harvinaisia. Hankeen tuuperrutaan korkeintaan humalassa tai dementiassa.
Sen sijaan kesä saa kansalaiset varomattomiksi. Kauan odotettu suvi laukaisee patoutuneet odotukset. Lyhyessä ajassa haalitaan kokemuksia ja siinä rytäkässä vahinkoja sattuu. Helteen ja jatkuvan auringonpaisteen vaaroja ei heti tunnisteta. Valitettava tosiasia on, että helle lisää kuolemantapauksia.
Helteellä ei kannata huhkia eikä aloittaa rankkaa harjoittelua triathloniin. Kaikki eivät voi välttää raskaita ulkotöitä, joten silloin on syytä hiljentää työtahtia, pitää taukoja, muistaa nesteytys ja ruokailu. Kuumuus kuormittaa elimistöä ja saa sydämen pamppailemaan. Erityisesti ikäihmisten on syytä istuskella varjossa ja nauttia kivennäisvettä hattu päässä. Yletön auringonotto ei puolestaan helli ketään, eikä etenkään lapsia.
Pääkirjoitus