Harva jalankulkija miettii iltalenkillään, kuinka paljon sähköä pimeyden valollaan halkaisevat tolpat hotkivat. Esimerkiksi Oulun tiepiirissä Tiehallinto käyttää tievalojensa sähköön noin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa.
Tiepiirin kunnilla valotolppia on Tiehallintoa enemmän, oletettavasti rahaakin palaa vastaavasti.
"Meillä menee 120 000 euroa katu- ja tievalojen kokonaisuuteen. Tästä sähkön osuus on 95 000 euroa", Mauri Haikola kertoo. Hän on hieman alle 14 000 asukkaan Ylivieskan kuntatekniikanpäällikkö.
Ylivieskassa asukkaita on noin kymmenes Oulun asukasluvusta. Valotolppia on suunnilleen samassa suhteessa: vajaa 3 000. Yksi ylivieskalainen valotolppa nielee vuodessa energiaa yli 30 euron edestä.
Ledit ja älyjärjestelmä apuun
Nykyiset katu- ja tievalot ovat pääosin elohopea- ja suurpainenatriumlamppuja. Näistä jälkimmäiset ovat vähemmän sähkösyöppöjä, mutta niiden vaaleankeltainen valo ei ole väriltään paras mahdollinen kaupunkiolosuhteisiin.
Tulevaisuudessa sähköä säästetään luultavasti puolijohde- eli led-valoilla. Ledit kuluttavat sähköä vähän ja kestävät pitkään. Niissä ei ole esimerkiksi helposti rikkoutuvaa lasikuorta tai hehkulankaa.
"Niille ei ole vielä kehitelty sellaisia valaisimia, jolla saataisiin sellainen valonjako, jota tie- ja katuvalaistuksen laatuvaatimukset edellyttävät", Teknillisen korkeakoulun tutkija Marjukka Eloholma valaisee ledien ongelmista.
Ledit yleistyvät tulevaisuudessa, sillä ne kehittyvät nopeasti. "Näemme, että se on lähivuosien asia. Jo puolessa vuodessa tapahtuu paljon", Eloholma väläyttää.
Koekäytössä led-valaisimia jo on. Vastikään kalajokinen JK-Light Oy asensi paikkakunnalle muutamia led-valoja katuvaloiksi. Samanlaisia kokeiluja on esimerkiksi Keravalla ja Salossa. Myös Tiehallinnolla on koekäytössä jonkin verran ledejä, esimerkiksi Oulussa.
"Ongelma on se, että ledimäärän pitää olla yllättävän suuri, jotta saadaan riittävä valaistusteho. Pylväsväliä ei saada ledeillä niin pitkäksi kuin suurpainenatriumvalaisimilla", Tiehallinnon Oulun tiepiirin tieinsinööri Jarkko Pirinen valottaa.
"Niiden hankintahinta on myös aika suuri. Ne ovat kaksi kertaa kalliimpia kuin muut valot", Pirinen huomauttaa.
Säätöjä turvallisuutta vaarantamatta
Nykytekniikalla ledejä tehokkaampi tapa säästää energiaa on niin sanottu älykäs tievalaistuksen säätö: ohjausjärjestelmä mittaa liikennemäärää sekä sääolosuhteita ja valaistuksen voimakkuus säädetään niiden perusteella.
"Olemme huomanneet, että näin päästään jopa 40 prosentin säästöihin", Marjukka Eloholma toteaa. Älykäs tievalaistus on vielä harvinaisuus. Järjestelmiä on käytössä lähinnä Etelä-Suomessa.
Säästöjä voidaan hakea myös pitämällä valoja päällä vähemmän aikaa.
"Olemme Ylivieskassa hakeneet sellaisia rajoja valojen sytyttämiseen, että liikenneturvallisuus ei kuitenkaan vaarantuisi. Isoja säästöjä näin ei ole saavutettavissa, mutta ehkä joku varttitunti", Haikola kertoo.