Oulun kaupunki on lähtenyt mukaan Oulun seudun osaamiskeskukseen kuuluvan Eco Forumin isännöimään projektiin, joka pyrkii parantamaan ilmanlaatua ja ehkäisemään katupölyä.
"Olemme käyttäneet kokeiluluontoisesti Kemiran Meltium-liuosta, muurahaishappojohdannaista. Pakkaskautena se pysyy sulana eikä jäädy. Sateella sitä ei tarvita, sillä vesi huuhtelee sen pois eikä kostealla pölise", kertoo kunnossapitopäällikkö Eino Rajakangas Oulun katutuotannosta.
Vilkkaasti liikennöidyt linja-autoreitit on tarkoitus käsitellä liuoksella, jotta pölinä jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Oulu tekee pioneerityötä, sillä Meltium ei ole käytössä vielä muissa kaupungeissa.
Lähes 9 000 tonnia hiekoitetta
Helsingissä on saavutettu hyviä tuloksia puhdistamalla katuja muutaman vuoden ajan suolaliuoksella eli kalsiumkloridilla.
Oulussa käytettävä liuos on kuitenkin ympäristöystävällisempää.
Kivimursketta ja hiekkaa on kaduilla vähälumisen talven jäljiltä tavallista enemmän, sillä jäiden päälle on siroteltu uutta. Talven aikana kertynyt liki 9 000 tonnin hiekoitemäärä viedään Stora Enson täyttömäkeen, koska sitä ei voi käyttää epäpuhtauksien vuoksi uudelleen.
Hiekoitteen pesu olisi yksi vaihtoehto, mutta se tulee kalliimmaksi kuin uusi hiekoite.
Putsaus alkaa koko kalustolla maanantaina
Oulun katutuotanto on aloittanut keskustan katujen puhdistuksen. Joiltakin kevyen liikenteen väyliltä on jo hiekoitus poistettu.
"Suosittu rantareitti Torinrannasta Nallikariin ja Merijalin kautta takaisin on jo putsattu. Keskustan kaduilta on myös aloitettu hiekan poisto sulista kohdista. Koko kalustolla aloitamme jo ensi viikon maanantaina, ellei tule takatalvi. Puhdistus kestää kolmisen viikkoa", Rajakangas selvittää.
Osa katupölystä kulkeutuu autojen nostattaessa tien pinnalta hiekoitushiekkaa ja asfalttipölyä, jota syntyy nastarenkaiden ja hiekoitushiekan hioessa tietä. Ilmanlaatua heikentävät myös saasteet, jotka sekoittuvat katupölyyn.
Oulun keskustan ilmanlaatu on vaihdellut viime viikolla ympäristöviraston mittauksissa tyydyttävästä välttävään.
Tänä keväänä vettä on satanut sopivasti, joten pölyhaitta ei ole ollut niin suuri kuin esimerkiksi viime vuonna. Ilman kokonaishiukkaspitoisuus on nyt suurimmillaan katupölyn vuoksi.
Vilkasliikenteiset kadut ja kuiva kaupunki-ilma ovat painajainen hengityselinsairaille.
"Oireet pahenevat, keuhkojen toimintakyky heikkenee, hengitystieinfektiot ja astmakohtaukset yleistyvät, kuten myös sairaalahoidot", kertoo Oulun seudun astma- ja allergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Marjut Savuoja.
Herkimpiä pölylle ovat vanhukset ja lapset, mutta ihan terveilläkin katupöly epäpuhtauksineen voi ärsyttää esimerkiksi silmiä ja kurkkua.
"Kuivalla ja tuulisella säällä herkimpien ei kannata tulla Oulun keskustaan laisinkaan", neuvoo Savuoja.
Lääkitystä lisäämällä, käyttämällä hengityssuojainta tai huivia suun edessä voi lieventää oireita. Sisälle kulkeutuvaa katupöly vähenee laittamalla tuuletusluukkuihin pölysuojaimet.
Oulun tiiviissä
keskustassa pölisee
Katupöly koostuu etupäässä maaperästä lähtöisin olevista suurista hiukkasista, jotka ärsyttävät nenän limakalvoja, silmiä ja nielua. Alle kymmenen mikrometrin kokoiset pienet hiukkaset kulkeutuvat hengityksen mukana syvemmälle hengitysteihin, keuhkorakkuloihin asti. Pienet hiukkaset ovat peräisin muun muassa pakokaasusta, energiantuotannosta ja teollisuudesta.
"Oulu on aika ongelmallinen, koska täällä on tiivis keskusta ja paljon liikennettä. Liikenne on täällä suurempi ilmanpilaaja kuin tehtaat", Savuoja toteaa.
Euroopan unioni on määritellyt katupölyn viralliseksi terveyshaitaksi ilmanlaatudirektiivissään. Suomessakin sitä on noudatettu viime kesästä asti.
Katujen puhdistuksessa käytetään vettä ja hiekoitusjäte imetään säiliöihin saman tien. Hiekoitteena pyritään suosimaan hiekan sijaan karkeampaa mursketta, joka pölisee vähemmän.