Adventtiaika on kuoroille kiitollista: joulumusiikki kiinnostaa sitäkin yleisöä, jota muu kuoromateriaali ei kenties niin hyvin tavoita.
Toisaalta ohjelmistoa on ollut aikaa harjoitella pitkin syksyä, jolloin esiintyminen palkitsee myös laulajat.
Oululaisella Taru Pistolla on kuoronjohtajan työssään ohjelmistolle selkeä peruste:
– Jokaiselle konsertille pitää olla jokin syy – joulukonsertillekin.
Kuulijan on siis saatava kuultavakseen punnittu kokonaisuus.
Nyt Sofia Magdalena -kamarikuoro Kempeleen seurakunnasta on tarttunut oululaisten rakkaimpaan joulun odotuksen perinteeseen, Tiernapoikiin.
– Joku kuorolaisista heitti pari vuotta sitten, kun mietimme joulun ajan musisointia, että mennään Tiernapoika-kilpailuun, Pisto kertoo.
– Ajattelin, että jos mennään, on oltava annettavana jotain.
Tiernapojat on saanut aikojen saatossa monenlaisia tulkintoja sen perinteisimmän, neljän laulajan esittämän, lisäksi. Siihen ovat tunteneet halua tarttua niin viihdetaiteilijat kuin nukkehahmot.
Kuoroillakin on siitä oma perinteensä, mutta ei kamarikuoroilla, Pisto huomasi. Hän päätti tilata sovituksen omalle joukolleen.
Kempeleen seurakunnan kanttorina työskentelevä Pisto tutustui Yrjö Hjeltin kuorosovituksiin opiskellessaan Sibelius-Akatemiassa.
– Muistin materiaalin myöhemmin ja olin yhteydessä saadakseni luvan teosten esittämiseen. Siitä syntyi kontakti.
Käytännössä hankkeen mahdollisti Teoston myöntämä apuraha.
Hjeltille Tiernapojat on tuttu jo lapsuudesta Kaakkois-Suomen Karhulasta, mutta kuvaelmaan ei kenties ole muodostunut samanlaista, mahdollisesti kapulaksi rattaisiin syntyvää perinnesidettä kuin Oulun seudun musiikintekijöillä. Tämä näkökulma kiinnostanee monia kuulijoita.
Uusi tiernapojat-versio on kokonaan musiikkia: Hjelt on sovittamistyön lisäksi säveltänyt puheosuudet.
– Puhuttua on enää vain Mänkin puheenvuoro lopussa, se jossa pyydetään tähteen kynttilänpätkää, Pisto mainitsee.
Säveltäjä on halunnut uudistaa ilmaisua sillä, että Herodeksen itsekkyys ja arvaamattomuus näkyy entistä selvemmin.
– Myös Knihti nousee tässä teoksessa aika isoon rooliin. Hän edustaa ihmistä, joka ajautuu tilanteeseen, jossa on toimittava vaikka ymmärtää, ettei se ole moraalisesti oikein, Pisto kommentoi.
Kuoron merkitys kokonaisuudelle on suuri.
– Sitä käytetään orkestraalisesti – väliin kuin jousten karaktäärejä, välillä lyömäsoitinmaisia aksentteja, Pisto selittää.
– Kuoro toimii niin Herodesta provosoivana kansanjoukkona, vähän passion tyyliin, kuin vaikkapa Knihdin omatuntona käyden osuudessaan läpi sitä, mitä tämä miettii.
Tässä mennään itse asiassa syvälle myös kuoro-käsitteen historiaan: antiikin Kreikassa kuoro oli draamassa juuri kommentoimassa tapahtumia ja osallistui näytelmän juoneen, jopa tanssi. Keskiajalla tämä karsittiin kirkon kuoromusisoinnista.
Oleellista Sofia Magdalenan produktiossa on, että se tuo Tiernapojat takaisin kirkkosaliin. Perinteen juurethan ovat keskiaikaisissa mysteerinäytelmissä, jotka kuvasivat raamatullisia tapahtumia.
Oulussa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla alkanut tapa on kuljettanut laulavaista nelikkoa koteihin.
– Olemme seurakunnan kuoro ja siksi on luonnollista tuoda teos takaisin kirkkoon. Näin ollen näyttämöllisyyttä ei voida sulkea pois. Elena Vuoksialan koreografia on hienovarainen, musiikkia ja ilmaisua tukeva, Pisto kertoo.
Hjeltin ja Sofia Magdalenan Tiernapojat on tallennettu myös äänitteelle. Sofia Magdalena haluaa tuottaa erityisesti oululaisille ahaa-elämyksen.
– Piae Cantiones -kokoelman laulut on nostettu suomalaisen musiikin historiassa erityiseen arvoon – Tiernapojat ovat samaa tasoa oululaisittain, Pisto tähdentää.
– Että meillä on tällainen materiaali!
Tiernapoika-kisaan kamarikuoro ei sittenkään lähtenyt.
Kantaesitys kuullaan ensimmäisen adventin aattona heti Hoosianna-juhlan jälkeen. Sofia Magdalena on valinnut Hjeltin teosta ennen esitettäväksi juuri Piae Cantioneksia – kuin peilikuvaksi.
Juttua muutettu 23.11 kello 11.07. Kamarikuoro Sofia Magdalena toimii Kempeleen seurakunnassa, ei Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa.
Hoosianna-juhla ja Tierna-kisat
- Hoosianna-juhla järjestetään ensimmäisen adventin aattona eli lauantaina 1.12. kuudetta kertaa.
- Lyhtykulkue lähtee Rotuaarin pallolta kello 15.30 ja kulkueen aikana osallistujat kuulevat jouluista musiikkia useiden kuorojen laulamana.
- Kulkueessa vaeltavat myös alpakat ja aasi.
- Kulkueen jälkeen voi siirtyä tuomiokirkon pihalle, Pikkukirkkoon, jossa aasi ja alpakat ovat tavattavissa ja Pikkukirkon seimi nähtävillä. Glögitarjoilu.
- Tilaisuuden tervehdykset esittävät kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja piispa Jukka Keskitalo. Tilaisuuden juontaa tuomiorovasti Satu Saarinen.
- Huipennuksena kuullaan Hoosianna-hymni, jonka kuorolaiset laulavat äänissä ja juhlaan osallistuvat yhtyvät mukaan. Lisäksi juhlassa kuullaan puhallinmusiikkia vaskikvartetin esittämänä.
- Heti sen jälkeen on Sofia Magdalena -kuoron konsertti Tuomiokirkossa ja sinne on vapaa pääsy.
Tähtimittelö Rotuaarilla
- Valtakunnallinen tiernapoikakilpailu käydään Rotuaarin aukiolla 1.–2.12.
- Siihen otetaan mukaan maksimissaan 18 ensimmäisenä ilmoittautunutta ryhmää.
- Ilmoittautumiset on tehtävä viimeistään maanantaina 26.11.2018.
- Kisa käydään kolmessa sarjassa: perinnesarja poikajoukkueille ja poikaäänille, yleinen sarja jossa on neljän esittäjän pääosin yksiääninen esitys ja mukaelma-sarja jossa on voitu muuntaa sisältöä tai musiikkia.
- Kilpailuun osallistuminen on maksutonta. Jokaisen sarjan kolme parasta joukkuetta palkitaan.
- Tuomaristo valitsee myös kaikkien joukkueiden keskuudesta vuoden Herodeksen, Murjaanien kuninkaan, Mänkin ja Knihdin sekä Tiernakaupungin lähettiläsjoukkueen.
Lisätietoa: www.tiernakaupunki.fi