Pientalojen katoille ei tarvitse lähteä lumitöihin, mutta hallien katoilla kolaurakat jatkuvat. Ouluhalli on työläs kohde.
Lumen paino Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on pitkäaikaisen keskiarvon mukaan suurimmillaan lähiviikkoina. Sulaminen tosin etenee hyvin eri tahtiin rannikolla ja maakuntien itäosissa.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan lumikuorma on nyt Itä- sekä Pohjois-Suomessa pääosin 140–200 kiloa neliömetrillä.
Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla lumen paino kasvaa ennusteen mukaan lähiviikkojen aikana vielä 2–10 kiloa neliömetrillä, Lapissa seuraavan kuukauden aikana jopa 20 kiloa. Lumikuorma alkaa pienentyä Pohjois-Suomessa huhtikuun alun jälkeen ja Lapissakin kuun puolivälin jälkeen.
Laaja-alaisilla katoilla lumitöitä on tehty pitkin talvea. Jos hallissa on rakennevirheitä, ongelmia voi aiheutua jo silloin, kun lumen paino on vasta sata kiloa neliömetrillä. Kattoja on romahtanut tänäkin talvena.
Tyypillisesti halleja sortuu lumikuorman vuoksi enemmän Etelä- kuin Pohjois-Suomessa. Pohjoisessa rakenteet on paremmin testattu ja asiaan kiinnitetään enemmän huomiota.
Kaupunki poistaa lunta kymmenen hallin katolta
Oulun kaupungin teknisen liikelaitoksen kiinteistöpalveluiden päällikkö Hannu Pekkala arvioi, että kuluva lumikausi voi olla jopa pahempi kuin viime talvi, jolloin lumen pudotus kaupungin omistamien rakennusten katolta maksoi ainakin 100 000 euroa eli reilusti keskivertotalvea enemmän.
– Lumen pudotukset ostetaan ulkopuolisilta tarjousten perusteella. Työ painottuu meillä noin kymmeneen halliin, joista työläin on Ouluhalli. Tuuli kasaa lunta sen katolle epätasaisesti, jolloin kuormaa on kevennettävä monta kertaa talven aikana. Katon kuormitusta tarkkaillaan automaattisen järjestelmän avulla.
Ympäristökeskuksesta tähdennetään, että Suomessa kattorakenteet suunnitellaan rakentamismääräysten mukaisille lumikuormille varmuuskertoimia käyttäen. Omakoti-, pari- ja rivitalojen katot kestävät normaalitalven tuoman lumitaakan hyvin.
– Kokemuksen mukaan pientalojen kuten omakoti-, pari- ja rivitalojen osalta suurimmat riskit liittyvät lumen pudottajien putoamiseen sekä katolta putoavan lumimassan aiheuttamiin henkilövahinkoihin, ympäristökeskus opastaa tiedotteessaan.
Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Esko Kuusisto torjuu yleisen luulon, jonka mukaan lumikuorma lisääntyy merkittävästi suojasään myötä. Lapiollinen suojalunta painaa kyllä enemmän kuin pakkaslumi, mutta siksi, että lumi on tiivistynyt. Kosteutta taas tiivistyy ilmasta lumeen vuorokaudessa korkeintaan kilo neliömetrille.
Lumi haihtuu vain vähän
Rankka vesisade voi kyllä lisätä lumen painoa jopa kymmenillä kiloilla neliömetriä kohden, ennen kuin vesi alkaa virrata lumipeitteen läpi.
Kuusisto torjuu myös käsityksen, jonka mukaan lumi tuulisella ja auringonpaisteisella säällä haihtuu taivaalle.
– Lumen haihtuminen vesihöyrynä on hyvin vähäistä, kuuden kevään seurannan perusteella keskimäärin vain kolme prosenttia lumen vesimäärästä.
Lumen paksuus ei kerro sen painoa. Kuutiometri vastasatanutta pakkaslunta voi painaa 50 kiloa, vanha ja tiivistynyt lumi jopa yli 400 kiloa.
Peruskuorma ja varmuuskerroin
Rakentamismääräysten mukaan tehdyt katot on suunniteltu varmuuskertoimia käyttäen.
Suunnittelussa käytetty peruslumikuorma kuvaa sellaista tasakatolla olevan lumen määrää, joka kertyy tilastojen mukaan kerran 30 vuodessa.
Tähän kuormaan on lisätty vielä varmuuskerroin.
Peruslumikuorman arvo on Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa 200–260 kiloa neliömetrillä.
Lumitaakkaan vaikuttaa myös se, miten tuuli kinostaa lunta eri puolille kattoa.
Tietoa alueellisesta lumitilanteesta: ymparisto.fi/kattojenlumikuorma
.