Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on suomalaisten televisio-ohjelmien kestosuosikkeja. Tänäkin iltana kello 18.50 alkaen television kautta yli kaksi miljoonaa suomalaista silmäparia tuijottaa tarkkana linnan Valtiosaliin soljuvaa kättelijäjoukkoa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi ottavat liki 2 000 kutsuvierasta vastaan.
Ketkä ovat listalla? Ketkä puuttuivat? Siitä riittää puhetta ainakin ensi viikoksi.
Viime vuonna suoraa lähetystä seurasi Yleisradion kautta 2 124 000 suomalaista.
Presidentti Halonen ottaa vieraansa vastaan linnan Valtiosalissa. Kättely alkaa kello 19. Ensimmäisinä saapuvat Mariankadun puoleisesta ovesta Mannerheimin-ristin ritarit ja sotaveteraanit. Viimeisinä tulevat Pohjoisesplanadin puolelta presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari sekä presidentti Mauno Koivisto ja rouva TellervoKoivisto.
Kättelyn jälkeen presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi tapaavat veteraanit linnan toisen kerroksen Pohjoisesplanadin puoleisissa huoneissa. Sitten on vuorossa kahvitilaisuus erikseen kutsutuille Keltaisessa salissa. Paikalla ovat perinteisesti olleet muun muassa pääministeri sekä Venäjän ja Yhdysvaltain suurlähettiläät.
Tanssimusiikin Valtiosalissa pitäisi alkaa kello 21.10. Kevyen musiikin aika koittaa Marzi Nymanin orkesterin johdolla kolmannessa kerroksessa Keltasessa salongissa 21.30. Aikataulu on luonnollisesti kiinni siitä, kuinka rivakasti vieraat paiskaavat kättä.
Juhlia vuodesta 1919
Ensimmäisen kerran itsenäisyyspäivää viettiin Suomessa 1919. Tuolloin presidentti K.J. Ståhlberg järjesti iltapäivävastaanoton linnassa valtioneuvoston juhlaistunnon jälkeen.
Juhlien taustalla on pari vanhaa perinnettä. Kansallispäivänä on maailmalla ollut vanha ja yleinen tapa järjestää vieraan vallan diplomaateille kutsut. Toisaalta Suomessa järjestettiin 1800-luvulla virkamiehille uudenvuoden vastaanotto. Uudenvuoden perinne näkyy yhä maaherran kutsuina.
Suuri iltajuhla järjestettiin ensimmäisen kerran 1922, kun vietettiin Suomen itsenäisyyden viisivuotisjuhlaa. Tuolloin juhla alkoi vasta kello 21 ja käteltävänä oli yli tuhat henkeä. Juhlallisuuksiin kuuluivat tutut kättelyt, tarjoilut, musiikkiesitykset ja tanssi Valtiosalissa.
Vuosina 1923 ja 1924 palattiin iltapäivävastaanottoihin.
Vuonna 1925 presidentti Lauri Kristan Relander kiirehti järjestämään juhlavan illanvieton jo päivää ennen eli 5. joulukuuta.
Linnan arkiston mukaan juhlia ei järjestetty vuosina 1926, 1931,1932 eikä sotavuosina 1939-1945.
Vuodesta 1946 linnan juhlat on pidetty neljää poikkeusta lukuunottamatta. Olympiavuonna 1952 juhla jäi väliin presidentti Paasikiven sairauden vuoksi. Vuonna 1972 linna oli remontissa ja juhlallisuudet olivat Finlandia-talossa juhlakonsertin yhteydessä. Vastaanoton isännöi pääministeri.
Vuonna 1974 vastaanotto peruuntui Sylvi Kekkosen neljä päivää aiemmin tapahtuneen kuoleman johdosta.
Vuonna 1981 presidentti Urho Kekkonen oli sairauden vuoksi estynyt hoitamaan tehtäviään. Juhlallisuudet hoiti pääministeri Eino Uusitalo Finlandia-talossa konsertin jälkeen.
Vuoteen 1964 juhlaa kutsuttiin illanvietoksi ja tuon jälkeen linnassa on järjestetty itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoja. Kutsuvieraiden määrä on vaihdellut 1 600:sta 2 000:een.
Televisio vauhditti linnan juhlasta 1960-luvulla seurapiiritapahtumaa, mutta 1970-luvun hengessä juhlat jätettiin jopa väliin. Ruutuun Valtiosalin kättelyjono palasi 1980-luvulla, jolloin kansan uteliaisuus ja media pääsivät valloille.
