jouko.vuorjoki@kaleva.fi
Yksi aikakausi eurooppalaisessa jääkiekkoilussa päättyi sunnuntaina Pietarissa, kun järjestyksessään neljäs EM-turnaus siunattiin haudan lepoon. Kuuden parhaan seurajoukkueen miniturnaus turnaus on nyt historiaa - ja hyvä näin: tässä muodossa sillä ei olisikaan ollut edellytyksiä elää ja herättää mielenkiintoa.
Pelaajat pelaavat, mutta yleisö luo tunnelman. Yleisöä oli alkulohkon otteluissa vain kourallinen, ja ilman Davosin ja Kärppien kannattajien ansiokasta mölyämistä tunnelma 13 000 katsojan Jääpalatsissa olisi jäänyt finaalia lukuunottamatta varsin valjuksi.
Jos turnausisäntä olisi ollut Pietarin asemesta vaikka Oulu, miten yleisö olisi löytänyt lehtereille? Kärppien ottelut olisi tottakai myyty loppuun, mutta mikä olisi ollut esimerkiksi Metallurgin ja Slovan Bratislavan välisen ottelun vetovoima...? Yleisö rakastaa vain paikallista osaamista, joten vieraan vallan tekemiset eivät monia kiinnosta.
Eivät ne kiinnostaneet Pietarissakaan.
Pietarissa oli paikalla myös kansainvälisen jääkiekkoliiton terävin pää sveitsiläisen puheenjohtajansa Rene Faselin johdolla. Faselin velvollisuudet eivät rajoittuneet pelkästään voittopokaalin ojentamiseen, sillä hän oli tekemässä myös pr-työtä uuden Mestarien liigan hyväksi.
Jos kaikki kaunopuheet ja suuret suunnitelmat ovat eräänä päivänä totta, lokakuussa alkavasta Mestarien liigasta tulee ihan oikeasti mielenkiintoinen eurooppalainen sarja.
1990-luvulla harha-askelia ottanut EHL ja 2000-luvulla kasattu kuuden joukkueen EM-turnaus olivat epämääräisiä kyhäelmiä, edustivat yhdenlaista välivaihetta ja kaatuivat omaan mahdottomuuteensa.
Uuden Mestarien liigan takana ovat samat ideanikkarit kuin jalkapallon vastaavassa liigassa, joka noussut jopa kansallisia liigoja suuremmaksi instituutioksi.
Näin ollen ennuste on hyvä.
Jääkiekon Mestarien liigan takana seisovat kristallinkirkas suunnittelu - ja raha. Voittaja saa palkintorahaa miljoona euroa, ja kun mukaan lasketaan eri välivaiheista bongattavat bonukset, lopullinen rahapotti voi nousta 1,7 miljoonaan euroon, joka jopa Kärppien megabudjetissa voi tuntua jossain.
Alunperin liigaan piti päästä mukaan yhteensä 24 joukkuetta, mutta Pietarissa Fasel uutisoi, että joukkueita onkin näin alkuun vain 12, jotka on jaettu neljään kolmen joukkueen lohkoon. Tshekistä, Suomesta, Venäjältä ja Ruotsista pääsee mukaan kaksi joukkuetta, sekä mestarit Saksasta, Sveitsistä, Slovakiasta plus Pietarin turnauksen voittaja Metallurg Magnitogorsk.
Tällä kaudella Kärppien kannalta huono uutinen on se, että runkosarjan voittajaa ei palkitakaan paikalla Mestarien liigassa, sillä Suomen jääkiekkoliitto ja SM-liiga ovat anoneet erityisehtoa ja saaneet sen. Koska SM-liigan välisarjat ovat joidenkin mielestä epätasaiset, Suomesta Mestarien liigaan lähtevät sittenkin kevään 2008 liigafinalistit.
Kaikissa muista mukana olevista maista Mestarien liigaan pääsee runkosarjan voittaja ja lopullinen mestari.
Tilanne normalisoituu myös Suomessa 2009, jolloin SM-liigan runkosarjan voittaja palkitaan paikalla rahasarjassa.
Kabineteissa peli voi joskus olla epäoikeudenmukaista, mutta kaukalossa se ei ole koskaan. Parempi voittaa aina. Kärppien ei tarvitse muuta kuin purjehtia keväällä liigafinaaliin, mikä takaa paikan syysauringossa.
Näin yksinkertaista on urheilu. Ja jääkiekko.
Jouko Vuorjoki