Huomenna maanantaina Oulun Madetojan salissa on suuren vaalijuhlan tuntua: eduskuntapuolueiden kahdeksan puheenjohtajaa ja kahden muun eduskuntapuolueen eturivin edustajaa kokoontuu Kalevan ja Yle Pohjois-Suomen järjestämään vaalipaneeliin.
Näin kattavaa eduskuntavaalikeskustelua ei ole Pohjois-Suomessa nähty. Viime vuonna samassa paikassa väittelivät kaikki presidenttiehdokkaat. Sen vaalin tulos oli kuitenkin jo kirkossa kuulutettu. Eduskuntavaalien tulos ei ole.
Eduskuntavaaleihin on tänään jäljellä tasan kaksi viikkoa. Jo totuttuun suomalaiseen tapaan vaalikuume alkaa nousta vasta aivan vaalien kynnyksellä. Niin pitääkin.
Vaaleista on tällä kertaa tulossa tavallistakin kihelmöivämmät. Se kertoo kansalaisten kiinnostuksesta politiikkaan. Kaikista huonoin vaihtoehto olisi se, jos demokratian juhlapäivä menisi monelta ohi evvk-hengessä ja nukkuvien puolueen vahvana kannatuksena.
Huono vaihtoehto olisi myös se, jos vaalikuume nousisi liian korkeaksi. Tästäkin mahdollisuudesta on valitettavasti turhan paljon viitteitä.
Soldiers of Odin -äärijärjestön liivimies yritti käydä ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kimppuun. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari joutui porilaisen kokoomuspoliitikon uhkauksen ja vasemmistopuolueen helsinkiläisehdokas jonkun hyökkäyksen kohteeksi. Perussuomalaiset julkaisi kyseenalaisen vaalivideon.
Kaikenlaista pientä on tapahtunut vaalien alla ennenkin, mutta nyt koettujen tapausten kaltaisia ei ole muistikuviin jäänyt. Jo päättyneellä vaalikaudella eduskunnassa kuultu puhetyyli meni niin kovaksi, ettei vaalikenttätapahtumia voi valitettavasti pitää yllätyksenä.
En myöskään muista, että ainakaan Urho Kekkosen jälkeisenä aikana yksikään presidentti olisi lausunut vaaleista ennakkoon ainakaan mitään merkittävää. Presidentti Sauli Niinistö näki tarpeelliseksi tehdä poikkeuksen.
Niinistö puuttui asiaan Presidentin kynästä -blogissaan. Hän kertoi käyneensä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa keskustelua vaaleista jo syksyllä ja jatkaneensa sitä "viimeaikaisten tapahtumien vuoksi".
"Uhkailu tai väkivalta sanoissa tai teoissa eivät kuulu suomalaiselle vaalikentälle. Tätä viestiä viemme myös eteenpäin. Ymmärrän tämän niin, ettei väkivallan tai solvaamisen äänille ole käyttöä", presidentti kirjoitti.
Presidentin sanat on syytä ottaa vakavasti.
Vaalikiihkossa kannattaa muistaa sekin, että Suomessa pidettiin eduskuntavaalit jopa vuonna 1945, jolloin sotatila oli vielä voimassa ja Lapin sota jatkui.
Yhtä lailla mielessä on hyvä pitää Yhdysvaltain edellisen presidentin Barack Obaman vaalienaluspäivän tviitti, jossa hän muistutti, että aurinko nousee seuraavana päivänä, valittiinpa uudeksi presidentiksi kuka tahansa. Presidentti Tarja Halonen puhui takavuosina puolestaan siitä, että vaalien jälkeen tulee aina arki. Niin nytkin.
Vaalien jälkeen alkaa se arkinen työ: pitää aloittaa mahdollisesti hyvinkin visaiset hallitusneuvottelut. Samaan aikaan puolueet joutuvat valmistautumaan toukokuun lopun europarlamenttivaaleihin.
Eikä siinä kaikki: heinäkuussa alkaa Suomen kolmas EU-puheenjohtajuuskausi. Uuden hallituksen ja etenkin sen uuden pääministerin on otettava puheenjohtajuusohjat käsiinsä.
Nuo kaksi urakkaa takaavat sen, että poliitikot joutuvat hyvin äkkiä nollaamaan vaalihöyryt ja vaihtamaan arkivaihteelle. Samasta hallituksesta voivat sitä paitsi löytää toisensa useammatkin puolueet, jotka ottivat vielä vaalikampanjassa yhteen.
Tämä on suomalaisen demokratian yksi kummallisuus, mutta samalla myös sen vahvuus. Yksikään puolue ei pysty sanelemaan hallitusohjelmaa. Jotkin puolueet joutuvat puolestaan opposition penkille.
Näin on politiikan kiertokulku toiminut ennen ja toimii toivottavasti tulevaisuudessakin. Poliitikot sekä vaalivoitot ja -tappiot tulevat ja menevät niin kuin vakaassa demokratiassa ja kansanvallassa kuuluukin.
Sen tämänhetkiset ykkösnimet ovat huomenna näytillä Madetojan salilla.
Politiikka on jännittävimmillään näinä päivinä. Väkivalta ja uhkailu eivät kuulu niihin.