Varhain todetun melanooman ennuste on hyvä. Sen takia onkin tärkeää tietää, milloin pigmenttimuutosta on syytä epäillä pahanlaatuiseksi.
Ihmiset, joilla on runsaasti luomia, ovat todennäköisesti melko tottuneita silmäilemään iholla tapahtuvia muutoksia. Tapa ei ole lainkaan pahitteeksi, sillä ihomelanooma on pahanlaatuisista pigmenttisolukasvaimista nopeimmin yleistyvä kaikissa länsimaissa.
Koska noin puolet melanoomatapauksista kehittyy pigmenttimuutoksista, luomien säännöllinen seuranta kannattaa. Syytä tarkkailuun on etenkin silloin, jos lähisuvussa on todettu pahanlaatuisia kasvaimia tai on vaaleaihoinen. Koska omaa selkää on vaikea tutkia, kannattaa käyttää toisten apua.
"Tarkastuksestahan voi tehdä vaikka säännöllisen tavan, kun perhe käy yhdessä saunassa", kehottaa iho- ja sukupuolitautien sekä allergologian erikoislääkäri Renata Kaminska.
Luomia on kaikilla ihmisillä. Luomia ja niiden kaltaisia ihomuutoksia on yli 60 erilaista riippuen siitä, mistä ihon solukosta ne ovat muodostuneet.
Merkittävä melanoomariski on esimerkiksi kookkaissa synnynnäisissä pigmenttiluomissa. Pienissä luomissa riski on vähäinen, mutta se kasvaa, jos luomia on hyvin runsaasti.
Tasaisen ruskean, normaalikokoisen luomen ilmaantuminen nuoren ihmisen iholle on täysin luonnollista, eikä edellytä koepalan ottoa.
Varovaisemmin on suhtauduttava kookkaisiin, läpimitaltaan sentin kokoisiin pigmenttiluomiin, jolloin koepalan otto tai luomenpoisto kannattaa tehdä herkemmin. Myös vanhan luomen muutokset, kuten nopea kasvu tai kirjavuus, ovat yleensä varoitusmerkkejä.
Luomi poistetaan yleensä paikallispuudutuksessa, ja toimenpiteitä tekevät terveyskeskuslääkärit, ihotautilääkärit ja plastiikkakirurgit.
Suomessa todettiin 100 melanoomatapausta vuonna 1960 ja vuonna 2002 jo 685. Tilastojen kärkipäässä ovat Australia ja Uusi-Seelanti, joissa luvut ovatkin Suomeen verrattuna viisinkertaisia.
Renata Kaminskan mukaan syistä ihosyövän lisääntymiseen ei olla täysin yksimielisiä. Muuttuneilla auringonottotavoilla on kuitenkin luultavasti osuutta asiaan. Ihon altistuminen suurille määrille UV-säteilyä ja ihon palaminen lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään.
Kaminskan mukaan osa ihmisistä ottaa auringon UV-säteilyn vaarallisuuden tosissaan, mutta toiset viis veisaavat varoituksista. "Varsinkin ne, joilla itsellään tai tuttavapiirissä on syöpätapauksia, haluavat suojata itsensä. Toiset taas paahtavat itseään auringossa ja etelänlomilla, polttavat ihonsa ja palaavat kuoriutuneen nahan kanssa takaisin Suomeen", moittii Kaminska.
Erityisen varovainen täytyy olla lasten herkän ihon kanssa. Kaminska opastaa, että lasten tulisi välttää suoraa auringonpaistetta aamukymmenestä iltapäivään kello 16:een.
Alle 2-vuotiaiden ei ole myöskään hyvä käyttää aurinkovoiteita, vaan suojaamisen tulisi tapahtua pitkähihaisilla vaatteilla ja lierihatuilla.