Viime vuosien kattohaaverit ja vähältä piti -tilanteet ovat saaneet ympäristöministeriön lähestymään kuntia ja erityisesti niiden niiden rakennusvalvontaa "myllykirjeellä". Kirjeessä toivotaan rakennusvalvonnan patistelevan kiinteistönomistajia tutkimaan kattojensa kuntoa. Vastuu vahingoista on aina omistajalla.
Myös Oulussa viesti on otettu varteen. Rakennusvalvonnan päällikkö Tapani Mäkikyrö ei usko, että vaikka asia on Oulussa ja Oulun seudulla ollut jo tähän saakka tavallista tiiviimmin seurannassa, läheskään kaikki kiinteistönomistajat olisivat asiassa vielä valpastuneet.
Oulun rakennusvalvonta polkaisee näinä päivinä pystyyn kampanjan, jolla asia pyritään korjaamaan. Jo silmämääräisestikin katosta pystyy havainnoimaan monenlaista: onko siinä painaumia, taipumia, halkeamia tai muuta epämääräistä. Huoli on nyt erityisesti kantavista rakenteista.
Asiantuntija kannattaa
kutsua apuun
Jos kiinteistönomistajat eivät itse kykene katon kuntoa arvioimaan, tulee apuna käyttää asiantuntijaa eli rakennesuunnittelijaa. Sellainen löytyy esimerkiksi insinööritoimistoista. Kaupungin resurssit eivät riitä tutkimusten tekemiseen, mutta niiden tulokset tulee ilmoittaa rakennusvalvonnalle.
Samaan aikaan rakennusvalvonta kartoittaa mahdolliset riskikiinteistöt, joilta yhteydenottoa erityisesti odotetaan. Ja tarvittaessa ottaa yhteyttä ja kehottaa toimimaan.
Toistaiseksi listaa ei ole laadittu, mutta pyöreästi siihen kuuluvat suurehkot rakennukset, joissa on kokoontumistiloja.
Varsinkin hallimaiset rakennukset, joissa on yhtenäisiä tiloja ilman pystyrakenteita, pilareita tai kantavia seiniä kannattaa tutkia.
Riskitekijöitä ovat pitkät jännevälit. Jos väli alkaa olla 15 metriä, katon kannatinrakenteiden kunto on syytä selvittää.
Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti naulalevyristikoihin, liimapuupalkkeihin ja jännebetonisiin HI-harjapalkkeihin.
"Riippuu paljon siitä, kuinka paljon katolle kertyy lunta ja miten lumi kinostuu eri puolille. Katon muotokin vaikuttaa", selvittää Mäkikyrö.
Tavallisissa omakotitaloissa on yleensä niin paljon kantavia väliseinärakenteita, ettei ongelmia synny, vaikka katon kuntoa toki kannattaa niissäkin tarkkailla.
Romahdukset monen tekijän summa
Kattojen romahdusten yleistyminen on Mäkikyrön mielestä monen tekijän summa. Rakennusurakoiden pilkkominen pieniin osiin herkistää riskeille, jos tieto ei kulje.
Voi myös olla silkkaa huolimattomuutta. Hyvin tavallista on, että kattoristikoista unohtuvat niin sanotut nurjahdussiteet pois. Nämä pienet, viattoman näköiset kapistukset ovat tavattoman tärkeitä. Jos ne puuttuvat, kattoristikko ei kanna sivusuunnassa läheskään niin kuin on suunniteltu ja ristikko voi lähteä painumaan "linkkuun".
"Nurjahdussiteiden laittaminen voi tuntua pieneltä asialta ja saattaa jäädä työmaan jalkoihin. Kun vesikattoa lyödään päälle ja ristikoiden väliin pannaan lämpöeristystä, on katolla vaikea liikkua ja siteiden laittaminen voi siinä vaiheessa unohtua", kuvailee Mäkikyrö tilannetta.
Siitä ei Mäkikyrön mukaan kuitenkaan ole kyse, että nykyään rakennettaisiin väärällä tekniikalla.
"Ristikot eivät ole valmiita tehtaalta tulleessaan. Suunnitelmassa lukee, että tuohon ja kohtaan tulee nurjahdusside. Kun niitä on yksittäisessä ristikossa useita, jää helposti joku kohta tekemättä."