Kylätalkkari Kari Pakarisen kiireet alkoivat toden teolla keväällä, kun kasvukausi puutarhoissa alkoi. Pakarinen hoitaa yhdessä kolmen muun kylätalkkarin kanssa Koskelan suuralueen asukkaiden tilaamia töitä. Tilaajan täytyy kuulua omakotiyhdistykseen saadakseen kylätalkkarin paikalle.
"Asiakkaamme ovat enimmäkseen ikääntyneitä ihmisiä, jotka eivät enää pysty tekemään kodin raskaimpia töitä itse. Monilla pää toimii kuin partaveitsi, mutta jalat eivät enää pelaa", Toppilan omakotiyhdistyksen leivissä työskentelevä Pakarinen kertoo.
Kylätalkkari siivoaa, tekee pieniä remontteja, käy kaupassa ja apteekissa sekä tekee talvella lumitöitä. Kesällä kiireitä on eniten ja puutarhatyöt vievät runsaasti aikaa. Tammi-helmikuu on talkkarille puolestaan yleensä hiljaisinta aikaa.
Kylätalkkareissa on joka alan ammattilaisia. Pakarinen työskenteli pitkään ravintola-alalla, kunnes sai tarpeekseen yövalvomisista. Kylätalkkariksi hän päätyi työvoimatoimiston kautta.
"Ideana on, että talkkareiksi palkataan pitkäaikaistyöttömiä. Mehän teemme periaatteessa kaikkea, mitä mies osaa, paitsi sähkötöitä, jotka on jätettävä ammattilaisille", Pakarinen sanoo.
Puutarhanhoitoa kymmeniä vuosia harrastanut Pakarinen on lähes kahden vuoden ajan hoitanut omakotiyhdistyksen jäsenien puutarhat. Kylätalkkarin voi tilata, jos kuuluu omakotiyhdistykseen. Tilaaja maksaa yhdestä talkkarin työpäivästä eli viiden tunnin työstä 25 euroa.
"Kyllä tälle on ihan selvästi tilausta. Tilaaja soittaa usein meille ja sovimme, moneltako tulemme mihinkin kohteeseen. Työpäivä kestää aina viisi tuntia, mutta aloitamme päivän aina sopimuksen mukaan. Joskus menen töihin kahdeksalta, toisinaan vasta yhdeltätoista", Pakarinen kertoo.
Kylätalkkarin työsopimus solmitaan aluksi yhdeksi vuodeksi. Jos asiakkaat ovat tyytyväisiä, omakotiyhdistys voi jatkaa sopimusta vielä toisella vuodelle. Työssä voi olla siis enimmillään kaksi vuotta kerrallaan.
Pakarisen talkkaripesti on päättymässä syyskuussa. "Työ on ollut erittäin mielenkiintoista ja olen tavannut monenlaisia ihmisiä. Jokainen päivä on erilainen", Pakarinen kertoo.
Vaikka töitä riittää moneen lähtöön, yksi rajoitus kylätalkkareilla on: jalat eivät Pakarisen mukaan saa nousta töissä puoltatoista metriä korkeammalle. "Me emme vakuutusten takia saa esimerkiksi mennä talvella katolle pudottamaan lumia, koska tapaturmariski kasvaa."
Pakarisella on sukanvarressaan myös suunnitelmia syksylle, kun työpesti kylätalkkarina loppuu. "Ensin vähän metsästelen Lapissa, mutta olen miettinyt myös oman puutarhanhoitobisneksen perustamista. Kysyntää näyttäisi ainakin olevan", Pakarinen miettii.