Katla sy­tyt­tää, muuten ei

Kolme vuotta sitten kuolleen rakastetun ruotsalaisen satukirjailijan Astrid Lindgrenin saturomaanilla Veljeni Leijonamieli on nyt erityistä nostetta teatterin puolella.

Kolme vuotta sitten kuolleen rakastetun ruotsalaisen satukirjailijan Astrid Lindgrenin saturomaanilla Veljeni Leijonamieli on nyt erityistä nostetta teatterin puolella.

Viime kesänä Veljeni Leijonamieli tehtiin kesäteatterina Raseborgin linnoituksessa Tammisaaressa, nyt sitä esitetään Svenska Teaternissa. Oulussa ensi-ilta on keskiviikkona ja Suomenlinnan kesäteatterissa Q- ja Ryhmäteatterin yhteistyönä kesäkuussa.

Satu on ajankohtainen, ja ehkä se painottuu uusilla tavoilla vallitsevassa maailmanpoliittisessa kontekstissa.

Svenska Teaternin tulkinnan on ohjannut teatterin melko tuore johtaja Johan Storgård. Vaikka hän mainitsee lämmenneensä Korpun ja Joonatanin seikkailulle jo lapsena, näyttämölle hän ei onnistu samaa tunnetta siirtämään.

Svenskanin esitys on visuaalisesti uskollinen Ilon Wiklandin Lindgrenin saturomaanin tekemälle kuvitukselle. Ilmaisultaan esitys kuitenkin jää ulkokohtaiseksi ja muodolliseksi. Edes päähenkilöiden Korpun (Skorpan) ja Joonatanin läheisyys ei ole samaa luokkaa kuin romaanissa.

Lindgrenin oikeuksien valvojat ovat tiukkoja, kenelle antavat luvan sovittaa tämän teoksia. Ouluun valmistuvan version on satukirjasta suomentanut ja dramatisoinut Liisa Isotalo. Storgård käyttää Mats Huddénin ja Marie Lalanderin dramatisointia.

Ehkä jo sovitus sitoo ohjaajan käsiä. Esitys ei ole niin seikkailullinen ja toiminnallinen kuin voisi kuvitella. Esimerkiksi Katlan luolasta pakenijoiden takaa-ajokohtaus kuvitellaan Korpun monologina.

Vetonauloina esityksessä ovat elävät hevoset. Rimmaa (Grim) ja Fjalaria esittävät valkoiset ratsut Roland ja Chap. Uskottavaa autenttisuutta tuo myös kuusi valkoista kyyhkystä.

Visuaalisesti vaikuttavin efekti seikkailussa on lohikäärme Katla. Sen tulta syöksevä pää pistää esiin presidentin aitiosta ja keskivartalo täyttää koko näyttämön. Esityksen pyromestari Kristian Strömberg paljasti, että työryhmä on nimittänyt Katlaa myös tuttavallisesti Tarjaksi!

Näytelmässä eletään synkkää satuaikaa Nangijalassa, mistä siirrytään ehkä onnellisempaan Nangilimassa. Tengilin orjuuttamaan maan painostava tunnelma sai 7-vuotiaan katsojan kysymään: "Mikä tulee seuraavaksi: Nangikiva?"

Ilmoita asiavirheestä