"Kun elintarvikkeita käsitellään isoja määriä, aina jotain sattuu", myöntää Kylmänen Food Oy:n toimitusjohtaja Antti Kylmänen.
Esimerkiksi lihaa sisältävistä tuotteista ei hänen mukaansa voida poistaa aivan sataprosenttisesti luunsiruja tai rustojen saatikka jänteiden palasia - ja riistaeläimen kuten hirven lihaan saattaa huonolla tuurilla jäädä luodinkappale.
Kun kuluttaja yrittää upottaa purukalustoaan tällaiseen kovempaan kohtaan, seuraukset voivat olla ikävät. "Jos tämänkaltaisia tilanteita sattuu, kannamme tietysti vastuumme", Kylmänen sanoo.
"Tuotantoprosessien poikkeamat ovat kuitenkin harvinaisia, ja harvinaisimpia niistä ovat elintarvikkeisiin kuulumattomien metallinsirujen kaltaisten vierasesineiden päätyminen lopputuotteeseen", arvioi Kylmänen Foodin tuotantopäällikkö Mika Räbinä.
Tyypillisimmät poikkeamat tai häiriöt liittyvät hänen mukaansa kylmäketjun katkeamiseen ja kesäaikaan. Lihaa sisältävän tuotteen, vaikkapa makkarapaketin kylmäketju voi katketa aivan missä kohtaa tahansa ennen kuin se päätyy kuluttajan omaan jääkaappiin: teurastamolla, tuotantolaitoksella tai myymälässä. Omat riskinsä ovat kuljetuksissakin, kun raaka-ainetta ja valmista tuotetta viedään paikasta toiseen.
"Esimerkiksi me pyrimme valvomaan erittäin tarkasti tuotantotilojemme lämpötiloja. Meillä on automaattinen järjestelmä, joka kirjaa huonetilojen lämpötilat kahden minuutin välein. Jos lämpötila-arvoissa havaitaan kaksi peräkkäistä poikkeamaa, saamme siitä hälytyksen", Räbinä kertoo.
Joskus tuotantopoikkeama voi tarkoittaa pakkauksen sauman pettämistä, joskus taas sitä, että raaka-aine on niin sanottua stressilihaa, jolloin pilaantumisprosessi alkaa edetä normaalia nopeammin. Yksi poikkeamatyyppi on pakkausten yli- tai alitäyttö.
"Muutaman lavallisen tuote-erän jouduimme vetämään vuosia sitten pois markkinoilta juuri tuollaisen ylitäytön vuoksi", Antti Kylmänen muistelee.
Mahdollisten häiriöiden ja poikkeamien kitkemiseksi elintarvikealan yrityksissä noudatetaan omavalvonnan ohjeita ja määräyksiä.
"Laki määrää esimerkiksi sen, millaisia näytteitä pitää ottaa ja miten usein. Resepteistä ja työvaatetuksesta on niistäkin omat ohjeistuksensa. Lisäksi koko tuotantoketjun työntekijöillä täytyy olla tietty koulutustaso", Räbinä kertoo.
Omavalvonnan onnistumista valvovat ennen muuta läänin- ja kunnaneläinlääkärit. He muun muassa tekevät tarkastuskäyntejä tietyin väliajoin.
Rantsilassa toimivan yrityksen vuosimyynti on noin 15 miljoonaa euroa. Laadunvalvonnan kustannukset ovat siitä prosentin luokkaa, toimitusjohtaja Antti Kylmänen arvioi.
Reklamaatioita eli asiakaspalautteita yritys saa keskimäärin joka viikko. "Sähköposti on madaltanut yhteydenottokynnystä", Antti Kylmänen arvioi. "Kirjaamme yhteydenotot ja pyrimme vastaamaan niihin alle viikossa."
Kylmänen tietää myös, että aika ajoin liikkeellä voi olla aiheettomankin hyödyn hakijoita.