Aurinko ei ole polttanut yhtä kirkkaana 15 vuoteen. Nyt tarvitaan hyvin kalliit mustat lasit nenälle ennen hiihtokauden huipennusta.
Nyt ehtii vielä tutkia, mitkä laskettelumonot on oltava jalassa täydessä rinneravintolassa pääsiäisenä. Siellä pitää näkyä ja kuulua, jos tuntee olevansa jotain.
Keskeisen pöydän ääreen tai terassille pitää päästä maistamaan minttukaakaota ja nauramaan hyville vitseille. Vieläköhän johtajakin ehtisi houkutella mukaan jonkun hyvin ruskettuneen vaaleaverikön?
Suksia ei laskettelulomalle enää välttämättä tarvita, kuten kurjan 90-luvun aikana.
Johtaja sokaistuu, rahoittajat sokaistuvat. Keväthangilla kiiltää taas niin ihanasti, aivan kuin kultaa kimaltelisi joka puolella.
He eivät enää muista, kuinka kävi 15 vuotta sitten, jolloin kevät oli yhtä kaunis ja huoleton. Asiakkaita oli silloinkin sekä ravintola että rinteet täynnä.
Oli aivan pakko ostaa oma hiihtokeskus. Rahoittajatkin pitivät sitä ilman muuta järkevänä tulevaisuuden alana. Pitivät, kunnes kolmannes Suomen laskettelukeskuksista katosi. Jäljelle jäi hakattuja rinteitä kuin luurangoiksi vaarojen rinteille.
Olisi kannattanut jäädä katsomaan seuraavaa pilvistä arkipäivää hiihtoparatiisissa. Olisi myös voinut uskoa tunnuslukuja.
Suomen hiihtokeskusyhdistyksen mukaan hissilippuja myytiin viime kaudella 46 miljoonalla eurolla. Kuulostaa isolta, kunnes jakaa myynnin jokaiselle keskukselle: se tekee rapiat 589 000 euroa nyppylää kohden.
Mennäänpä vielä tarkempiin lukuihin. Kymmenen suurinta hiihtokeskusta saa 60 prosenttia hissilipuista, joten muut keskukset myyvät keskimäärin 270 000 eurolla vuodessa. Kaikkien aikojen parhaalla kaudella keskukset myivät siis lippuja komean omakotitalon hinnan edestä.
Konkursseja tekevät kaikki paitsi hautausurakoitsijat. Erityisen paljon on kaatunut tuntureita tai vaaroja, vaikka sen ainakin fyysisesti pitäisi olla mahdotonta. Epäonnea seuraavat jälkipuheet. Kunnan, siis veronmaksajien, rahat kun ovat kiinni lähes jokaisessa keskuksessa, tavalla tai toisella.
Isolla-Syötteellä puheet jatkuvat jostakin syystä edelleen. Konkurssia ei tullut, kun se ehkäistiin erityisjärjestelyin. Nyt kaapista etsitään luurankoja: rikoksia, väärinkäytöksiä tai vähintään epämoraalista rahan- ja vallankäyttöä.
Tuttu juttu.
Tyhmyydelle ei voi mitään. Sanotaan, että se tulee äidinmaidossa.
Saman sanonnan mukaan vain typeryys olisi tuomittavaa.
Hiihtokeskus voi kasvaa maltilla. Kirkkaassa kevätauringossa tuntureilla kimaltelee nimittäin lähinnä pelkkää katinkultaa. Oikea suoni on auennut kahdelle sadasta.
Kaikkien aikojen parhaalla kaudella hiihtokeskukset myivät lippuja vain komean omakotitalon hinnan edestä.