Viime kesänä lehtien palstoilla lainehtinut synnytyskeskustelu, jossa pohdittiin äitien mahdollisuuksia alatiesynnytyksen ja keisarileikkauksen valintaan, mietityttää yhä kätilöitä.
Suomen Kätilöliiton perjantaina alkavien valtakunnallisten kätilöpäivien yhteydessä Porissa liiton kannanottona muistutetaan, että kätilöiden työn tavoitteena on mahdollistaa normaali raskaus ja synnytys sekä myönteinen synnytyskokemus jokaiselle äidille. Naisella on luontaisena kyky synnyttää, vaikka monella tieto siitä saattaa uinua ilman tukemista.
"Törmäämme usein käsitykseen, jossa synnyttävä äiti kertoo meille, että hänen valinnastaan riippuu, synnytetäänkö alateitse vai leikataanko. Perusratkaisu tehdään kuitenkin yhä lääketieteellisin perustein", muistuttaa tiedottaja Mervi Parviainen Suomen Kätilöliitosta.
"Mua huvittais enemmän se leikkaus" -asennettakin on ilmassa. Kätilöt korostavat, että keisarileikkaus on lääketieteellinen hoitokeino raskauden päättämiseksi silloin, kun jokin äitiä tai lasta uhkaava riski vaatii sen käyttöä, eikä sitä voida pitää vaihtoehtoisena synnytystapana. Kaikkia normaaleja fysiologisia prosesseja tulee kunnioittaa, tukea ja suojella, todetaan liiton kannanotossa.
Oikea synnytyspelko otetaan kuitenkin tosissaan. Jokaisen naisen pitäisi saada sellainen valmennus synnytykseen ja vastasyntyneen hoitoon, että he voivat suhtautua asiaan luottavaisesti.
Steriili leikkaus?
Raskaus, synnytys, lapsen syntymä ja imetys ovat elämänkulkuun normaalisti kuuluvia asioita, jotka ovat kuitenkin muuttuneet nykyihmisille kohtuullisen mystisiksi asioiksi.
"Synnytyskulttuuri on selvässä murrostilassa. Moni synnyttäjä saattaa nähdä pienen vauvan ensi kertaa elämässään - ei ihme, että ollaan ihmeissään", arvioi Kätilöliiton puheenjohtaja Merja Kumpula.
Terve synnytyskulttuuri vaatii uusia asenteita. Nykyihminen ei välttämättä tunne edes omaa kroppaansa. Jo raskauden tuomat muutokset hämmentävät, ja edessä kangastelee jotain sanoinkuvaamatonta: eritteitä pursuava synnytys. Moni kokee synnytyksen brutaaliksi ja sottaavaksi, kun leikkaus mielletään siistiksi ja steriiliksi.
"Leikkaus on kuitenkin aina riski verrattuna alatiesynnyttämiseen. Leikkaushaavan hoito pienen vauvan hoidon ohessa ei ole mukavaa", korostaa Kumpula.
Mittauksien oheen puhetta
Kätilöiden mukaan synnyttäjän tuntemuksia pitäisi osata tarkkailla muillakin kuin biomedisiinisillä mittareilla. Kipumittarikin on, mutta sanat tunnelmien välittämiseen vieraan asian kynnyksellä voivat olla hukassa.
"Hemoglobiini voi olla 157, mutta olo silti surkea. Henkistä puoltakin piti osata kysyä", Kumpula muistuttaa.
Lapsen hankkimisesta yritetään tehdä sujuva projekti: katsotaan almanakasta sopiva ajankohta, satsataan siihen, hankitaan tietoa ja ollaan aktiivisia, mutta silti tietoa pursuvanakaan ei osata noudattaa tavallisia vaistoja.
"Sellaistakin näkee, että lapsivuodeosastolla vauva itkee sängyssä ja tuore äiti katsoo kysyvästi hoitajaan, että mitä nyt tehdään. Syliin ottaminenkin pitää opettaa", kertoo Ulla Ilo Satakunnan Kätilöyhdistyksestä.