Käteen muu­ta­kin kuin kärk­kä­ri

Oulussa eletään poikkeuksellisen jännittävää kevättä, hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2011 on jätetty. Kulttuuripääkaupungin on unohdettava elitismi ja välttää superlatiiveja.

Oulu 11-hankkeen projektipäällikkö Petri Sirviö äänessä Kalevan järjestämässä tietoiskussa.
Oulu 11-hankkeen projektipäällikkö Petri Sirviö äänessä Kalevan järjestämässä tietoiskussa.
Oulu 11-hankkeen projektipäällikkö Petri Sirviö äänessä Kalevan järjestämässä tietoiskussa.

Oulussa eletään poikkeuksellisen jännittävää kevättä, hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2011 on jätetty ja nyt odotellaan opetusministeriön päätös Suomen ehdokkaasta.

Kulttuuripääkaupunkiasiat todenteolla kiinnostavat oululaisia, sen huomasi Kalevan tiistaina kaupunginkirjaston Pakkalan salissa järjestämässä tietoiskussa. Sali oli puolillaan monenikäisiä oululaisia, jotka olivat kiinnostuneita tietämään, millä eväillä merkittävää titteliä tavoitellaan.

Panelisteiksi oli kutsuttu Helsingin entinen kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen, Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijä ja Oulun läänin taidetoimikunnan puheenjohtaja Vesa Kaikkonen sekä Oulu 11-hankkeen projektipäällikkö Petri Sirviö. Opetusministeriön sihteeri Iina Berden oli myös kutsuttu paikalle, mutta hän joutui peruuttamaan tulemisensa viime tingassa.



Arkisempi kulttuuri esiin


Keskustelu ryöppysi alusta lähtien vilkkaana, ja jossain vaiheessa näytti siltä, että panelistit jäivät aktiivisen yleisön varjoon. Yhdeksi keskeiseksi pohdinnan aiheeksi muovautui Eva-Riitta Siitosen esiin nostama asia, pitäisikö kulttuuripääkaupungiksi aikovan paneutua superlatiivien sijaan arkisempaan kulttuuriin.

"Miten estetään huuhaa-hankkeet ja tuotetaan sellaista kulttuuria, joka koskee isoa joukkoa? Oulun hakemuksessa pistää silmään superlatiivien metsästys. Unohtuvatko esimerkiksi vanhukset ja ruokakulttuuri, joka nousi Helsingin kulttuurikaupunkivuonna esiin hyvänä asiana. Ei tarvitse keskittyä korkeimman kulttuurin saavutuksiin, tavanomaisempikin riittää", kritisoi Siitonen.

Hän sai vastaansa korkeakulttuuripuolustajat. Pessimistisimmät arvioivat, että "ei Oulusta tällä tyylillä kulttuuripääkaupunkia tule, vaan Turku menee edelle".

Myös taiteilija Jouni Kesti oli huolissaan korkeakulttuurin sivuuttamisesta. "Kulttuuripääkaupunkius on liian iso kakku haukattavaksi. Se asia päätetään jossain aivan muualla kuin täällä. Koko touhussa on hyväksikäytön makua."

Petri Sirviö vakuutti kuitenkin, että korkeakulttuuria ei olla unohtamassa, mutta "kaikkea tarvitse laittaa kultaraameihin".

Keskustelua kiinnostuneena seurannut Terttu Kolivuori toivoi hankkeeseen mukaan erityisesti nuoria ja muistutti, että kulttuuripääkaupungiksi aikovan on unohdettava elitismi.

"Innovatiivisessa ympäristössä muodostuu kyllä niin korkeaa teknologiaa kuin korkeaa kulttuuriakin. Hampaat irvessä sitä ei synny, ja jostakin on aloitettava", Siitonen lisää.

Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Kyösti Oikarinen muistutti, että kulttuuripääkaupungiksi hakemisesta jää joka tapauksessa paljon eväitä, tulipa titteliä tai ei.

"Toivon, että hakemuksesta jää käteen muutakin kuin julisteisiin painettu kärkkäri", Oikarinen kommentoi.



Pohjoiselle oma ehdokas


Vesa Kaikkonen selvitteli Kajaanin liittoutumista Tampereen hakemuksen taakse."Tästä huolimatta toivon, että Oulu saisi kulttuuripääkaupungin tittelin. Ei sitä naapurilleen pahaa toivo, viholliset on haettava kauempaa." Kaikkonen toivoo, että Kajaanin ratkaisu ei olisi este mahdolliselle tulevalle kulttuuriyhteistyölle kaupunkien välillä.

Hän kertoi haaveilleensa Pohjois-Suomen yhteisestä kulttuuripääkaupunkikandidaatista, jonka taakse olisi sitoutunut koko pohjoisen väki.

"Jos minä olisin ollut diktaattori, olisin ehdottanut yhtä kalotin pääkaupunkia. Näin olisi voinut yhdistää niin vienalaisen, kalevalaisen ja saamelaisen kulttuuriperinnön", pohtii Kaikkonen.



Nihkeä asenne kulttuuriin


Keskustelun loppupuolella Sointu Annala nosti esiin ajatuksen, että Oulua olisi pitänyt markkinoida Snellmanilaisena sivistyskaupunkina. Myös kaupungin nihkeä asennoituminen kulttuuriin pohditutti.

"Osallistuuko kaupunki varmasti kulttuuripääkaupunkihankkeen rahoitukseen", huolehti Annala ja sai heti vastauksen Petri Sirviöltä. Sirviö kertoi kaupungin sitoutuneen tukemaan 29 miljoonan euron projektia 9 miljoonalla eurolla.

Lisäksi yleisö penäsi erilaisten kulttuurijärjestöjen ja yliopiston näkyvämpää läsnäoloa hankkeessa. Opiskelija Katri Piikkiö ihmetteli vaateita. "Kritiikki on 50 vuotta liian myöhässä. Onko se ihme, ettei yliopisto näy, kun meidät on lähetetty seitsemän kilometrin päähän keskustasta."

Ilmoita asiavirheestä