Yli kuuden miljoonan asukkaan vauras Katalonia Koillis-Espanjassa käy vaaliuurnille tänään keskiviikkona. Alueella järjestetään tärkeät aluevaalit, espanjalaisittain autonomiavaalit.
Viimeisimmät julkistetut mielipidemittaukset povaavat varsin tasaväkistä kilpaa Katalonian maltillisten nationalistien (CiU) ja Katalonian sosialistien (PSC) välillä.
Partit del Socialistes de Catalunya on Espanjan sosialistien (PSOE) sisarpuolue. Sen johtaja Pasqual Maragall on toiminut Katalonian vasemmistolaisen aluehallituksen Generalitatin johtajana viimeiset kolme vuotta.
Maragall ei enää osallistu aluevaaleihin. Sosialistien ehdokkaana on José Luis Rodríguez Zapateron hallituksessa aikaisemmin teollisuusministerinä toiminut José Montilla. Sosialistipoliitikko on syntyisin Andaluciasta, mikä on herättänyt arvostelua Katalonian nationalistien piirissä.
Aluevaalien jälkeen muodostettava hallitus alkaa toteuttaa uutta itsehallintolakia, jonka katalaanit hyväksyivät kansanäänestyksessä viime kesäkuussa. Uusi itsehallintolaki antaa Katalonialle nykyistä suuremman osuuden verotuloista ja se lisää myös Katalonian oikeudellista valtaa.
Laki ei kuitenkaan anna Katalonialle täyttä verotusoikeutta kuten jo on Baskimaalla Navarralla. Uusi itsehallintolaki vahvistaa myös katalaanin kielen asemaa.
Laissa ei ole kuitenkaan enää mainintaa Kataloniasta "kansakuntana", kuten oli vielä luonnoksen ensimmäisessä versiossa. Katalonian alueparlamentti oli hyväksynyt kiistanalaisen viittauksen suurella enemmistöllä syksyllä 2005, mutta se poistettiin lopullisesta tekstistä Espanjan keskusparlamentissa Madridissa. Sanamuotoja hiottiin kompromissikuntoon vuoden ajan ennen kansanäänestystä.
Espanjan suurin oppositiopuolue, oikeistolainen Kansanpuolue Partido Populari (PP) arvostelee Katalonian uutta autonomiamallia vaarallisen anteliaaksi.
Kansanpuolue arvioi, että varsinkin raha-asioissa on menty turhan pitkälle ja rikottu Espanjan perustuslakia. Sen takia Kansanpuolue onkin tehnyt Katalonian uudesta itsehallintolaista valituksen Espanjan perustuslakituomioistuimelle.
Puolueen puheenjohtaja Mariano Rajoy on varoittanut jopa "balkanisoitumisesta" eli Espanjan hajoamisesta vähitellen Jugoslavian malliin. Espanjan sosialistipääminteri Zapateron mukaan hajautus taas lisää koko Espanjan kehitystä ja hyvinvointia.
Kansanpuolueen itsehallintolain vastustus on aiheuttanut sille ongelmia Kataloniassa. Aluevaalikampanjan aikana Kansanpuolueen vaalitilaisuuksia on provosoitu ja mielipidemittaukset lupaavat puolueelle edustajanpaikkojen menetyksiä 135-paikkaisessa Barcelonan alueparlamentissa.
Katalonian pyrkimyksellä itsenäisempään asemaan on pitkät perinteet. Katalonia oli itsenäinen ruhtinaskunta vuodesta 888 lähtien. Aragonian kuningaskuntaan Katalonia liitettiin vuonna 1162.
Uuden ajan alussa Kataloniasta tuli osa yhdistynyttä Espanjaa. Kuitenkin jo 1600-luvulla katalaanit kapinoivat Madridin keskushallitusta vastaan. Espanjan verisen sisällissodan aikana 1930-luvulla Katalonia kuului tasavaltalaisten leiriin.
Kenraali Francon diktartuuri merkitsi tasavallan aikana saadun itsehallinnon menettämistä. Myös Katalonian oma kulttuuri ja sen kieli katalaani pyrittiin tukehduttamaan.
Katalonia sai Espanjan demokratisoitumisprosessin yhteydessä 1970-luvun loppupuolella autonomisen hallituksensa takaisin. Katalonia juhli tuhatvuotista olemassaoloaan 1988.
Katalonian kielen katalaanin asema vakiinnutettiin vuoden 1983 kielilailla. Lain tavoitteena oli kaksikielisyyden aikaansaaminen alueella. Katalaanin suosiminen on johtanut siihen, että Espanjan oikeisto-oppositio syyttää alueen nykyistä kielipolitiikkaa espanjan kielen sortamisesta.