Katalaanit äänestivät sunnuntaina itsehallintonsa laajentamisesta Koillis-Espanjassa. Kyselyiden mukaan lähes 75 prosenttia yli viidestä miljoonasta äänioikeutetusta kannattaa itsemääräämisoikeuden vahvistamista.
Tulokseen arviointiin vaikuttavan äänten jakautumisen lisäksi äänestysvilkkaus. Äänestysprosentiksi ennakoitiin 50-55:tä.
Vauras Katalonia haluaa vähintään nykyistä paksumman siivun verotuloistaan ja lisää oikeudellista valtaa, ellei se saa täydellistä itsenäisyyttä. Myös katalaanin kielen asema tukevoituu, jos uusi autonomia-asetus tulee voimaan.
Laissa ei ole enää mainintaa Kataloniasta "kansakuntana" kuten luonnoksen ensimmäisessä versiossa. Katalonian parlamentti oli hyväksynyt kiistanalaisen viittauksen suurella enemmistöllä, mutta se poistettiin lopullisesta tekstistä pääkaupungissa Madridissa.
Sananmuotoja hiottiin kompromissikuntoon vuoden ajan ennen kansanäänestystä.
Espanjan oppositiojohtaja kansanpuolue PP moittii Katalonialle luvattua autonomiamallia vaarallisen anteliaaksi. PP arvioi, että varsinkin raha-asioissa on menty turhan pitkälle ja rikottu perustuslakia. Puolueen puheenjohtaja Mariano Rajoy on varoittanut jopa "balkanisoitumisesta" eli Espanjan asteittaisesta hajoamisesta Jugoslavian malliin.
Ehdotusta ovat vastustaneet maan konservatiivien lisäksi yllättäen myös Katalonian radikaalit separatistit. He pitävät ehdotusta liian laimeana ja vaativat Katalonian tunnustamista valtioksi.
Kansanpuolue PP syyttää Espanjan hallitusta sekä Katalonian että baskimaan luovuttamisesta. Oikeisto-oppositio vastustaa jyrkästi pääministeri José Luis Rodriguez Zapateron päätöstä käynnistää suorat neuvottelut baskien separatistijärjestö Etan kanssa.
Zapateron odotetaan esittävän parlamentille keskusteluiden aloittamista Etan kanssa, kun Katalonian tulos on selvinnyt.
