Epäterveellisten ruokien kovemmassa verossa on ideaa. Käytännön ongelmaksi vain voi tulla, mikä kaikki terveydelle haitalliseksi luetaan.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on muutaman päivän kuluessa jo kahdesti maininnut valtion uuden mahdollisen tulolähteen: epäterveellisen ruoan kovennetun verotuksen. Ensiksi hän nosti asian esiin The Financial Times -lehdessä, sitten Keskuskauppakamarin veropäivässä. Jälkimmäisessä tilaisuudessa hän kertoi, että aikoo teettää asiasta selvityksen. Kevyt heitto ei ajatus siis ole.
Valtiovarainministerin kuuluu nyt jos koskaan miettiä, miten uhkaavaa valtiontalouden valtavaa alijäämää voitaisiin kuroa umpeen. Yksin ensi vuonna tulojen ja menojen erotus on 13 miljardia euroa. Varmaa on, että ammottavaa aukkoa pitää täyttää myös nostamalla veroja.
Korotettujen verojen ei kuitenkaan pitäisi kuivattaa maasta taloudellista toimeliaisuutta. Jos verot vielä ohjaavat kansalaisten käyttäytymistä niin, että ne tuovat säästöjä valtion menoihin, aina parempi. Epäterveellisten ruoka-aineiden korotettu vero saattaisi toimia näin. Ei ihme, että Katainen on innostunut.
Katainen sanoi selvityttävänsä, miten esimerkiksi ylimääräistä sokeria ja kovia rasvoja voisi verottaa valmiselintarvikkeissa. Perusteeksi hän mainitsi terveyttä ja terveydenhoitojärjestelmää rasittavat suomalaiset kansansairaudet kuten diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitaudit. Nuo ja valtiontalouden tila ovat ikääntyvässä ja lihovassa kansakunnassa yhä tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa.
Idea joidenkin elintarvikkeiden jyrkemmästä verosta ei ole uusi ja yllättävä. Valtion ensi vuoden talousarvioon sisältyy jo makeis- ja virvoitusjuomaverojen korotus. Asiasta on metelöinyt vain alan teollisuus, kun taas terveysvalistajat ja moni muukin taho ovat taputtaneet käsiään. "Rasvaveron" tarpeesta on jo pitkään puhunut muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johto.
Suomea pitemmällä ollaan jo Tanskassa. Siellä on ensi vuoden alusta lukien määrä verottaa jyrkemmin nimenomaan kovia rasvoja. Maito jäisi veron ulkopuolelle, mutta juustojen ja maitopohjaisten pöytärasvojen verotusta kiristetään.
Veron on Tanskassa arvioitu nostavan kovia rasvoja sisältävien tuotteiden hintoja 5-10 prosenttia ja tuottavan valtion kassaan yli 100 miljoonaa euroa. Suomessa lukemat voisivat olla samaa luokkaa. Sen päälle tulisivat vähitellen mahdolliset säästöt terveysmenoissa.
Epäterveellisen ruoan verotuksen perusidea näyttää lähes nerokkaalta, mutta paholainen saattaa piillä veron yksityiskohdissa. Kiperiä rajanvetoja terveellisyyden ja epäterveellisyyden välillä jouduttaisiin ilmeisesti tekemään melkoinen määrä.
Esimerkiksi vihannekset ovat kiistämättömän terveellisiä, mutta entä jos niistä tehdyn valmisgratiinin päällä on kerros juustoa? Millainen vero tuotteelle määrättäisiin? Kaikki juustokaan ei ole järin rasvaista. Entä miten verotettaisiin vähärasvaista jogurttia, jossa on paljon sokeria? Ja miten kaikki tarpeelliset näkökohdat muotoiltaisiin asiaa koskeviin lakipykäliin.
Korotetusta rasvaverosta hermostuisivat ainakin maidontuottajat, jotka nyt jo ovat Euroopan ylituotannon vuoksi vaikeuksissa.
Ennen kuin Suomessa tehdään asiassa päätöksiä, Tanskan kokemuksista kannattaa ottaa selko. Samoja virheitä ei kannata täällä toistaa. Jos Tanskan kokemukset ovat hyviä, asiassa sopii edetä meilläkin. Peruslähtökohtana tulee kuitenkin olla se, että ihmiset ohjataan terveelliseen käyttäytymiseen valistuksen eikä verotuksen avulla.