Hallituksen tulevaisuusselonteon pohjaksi tilaamasta tulevaisuusraportista uhkaa tulla poliittinen miina pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.). Pääministerin epäillään junailleen rahoitusta luottofilosofilleen ja sivuuttaneen muita pätevämpiä hakijoita. Oikeuskansleri selvittää tapausta kantelujen perusteella.
Kyse on siitä, saiko informaatiotutkija Pekka Himanen tutkimusryhmineen tilauksen liian kevein perustein kaveripohjalta, kun hanketta ei kilpailutettu. Toinen kysymys on, olisiko kilpailutus avannut tien myös Himasta ansioituneemmille tutkijoille.
Pääministeri oli hankkeessa innokkaasti mukana ja sai Sitran, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittajiksi. Himanen sai tilauksen firmalleen ja 700 000 euron rahoituksen ilman kilpailutusta, ohi 26 muun kiinnostuneen tahon.
Kataisen asemaa ei helpota se, että hän on ollut taustalla jo kaksi kertaa aiemmin, kun Himaselta on tilattu visioita. Myös Himasen tieteellisten näyttöjen perään on asetettu kysymysmerkki.
Katainen on lykännyt vastuuta kilpailutuksen puutteesta rahoittajille ja vähätellyt omaa osuuttaan hankkeen ideamoottorina.
Rahoittajat puolestaan antavat ymmärtää, että he eivät voineet kieltäytyä asiasta, kun kutsu tuli valtioneuvoston kansliasta ja näytti siltä, että asia oli jo sovittu. Valtioneuvoston kanslia katsoo, että hanketta ei tarvinnut kilpailuttaa.
Pääministeri kantaa tekemisistään poliittisen vastuun, ja oikeuskansleri ottaa kantaa siihen, toimittiinko laillisesti. Nykyään ei silti riitä, että toiminta pelkästään täyttää lain kirjaimen, vaan pohdittavana on myös, paljastuuko asian moraalis-eettisessä arvioinnissa puutteita.
Rahoittajina toimivien tutkimuslaitosten johtajien lausunnoista jää outo sivumaku. Onko todella niin, että vaikutusvaltaisten instituutioiden johtajat eivät katsoneet voivansa asettua poikkiteloin pääministerin myötävaikuttamassa hankkeessa?
Lausunnot tulivat tahattomasti paljastaneeksi politiikassa, hallinnossa ja taloudessa vallitsevan hyvä veli -järjestelmän vakiintuneisuutta. Menettely osoittaa, että myös tutkimuslaitosten rahanjaon perusteet saattavat kaivata lisäselvittämistä.
Valtioneuvoston kanslian tilaamassa tutkimuksessa on kyse tulevaisuusselonteon valmisteluun liittyvästä kansainvälisestä tutkimuksesta. Tulevaisuusselonteossa puolestaan etsitään vastauksia Suomen menestymiseen muuttuvassa maailmassa.
Tavoitteena on kehittää yhteistyötä yliopistomaailman kanssa ja vahvistaa tutkijoiden yhteyksiä ulkomaisiin johtaviin yliopistoihin. Tässä vaiheessa herää kysymys, eikö tällainen menettely ole ollut tutkijoiden ja yliopistojen vakiintunutta arkea jo vuosikymmeniä. Eikö pääministeri tiedä sitä?
Aivan viime kuukausina on selvitetty ja raportoitu sivukaupalla toimenpiteitä ja ehdotuksia, joiden avulla Suomi saadaan menestymään. Varteenotettavia visioita on jo tarpeeksi ilman julkkisfilosofin unelmahöttökuorrutustakin.