Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan suomalaisyritysten vähentyvät investoinnit heikentävät talouskasvua, eivätkä verotulot kasva kunnissa ja valtiolla.
"Tätä kautta kansainvälinen kriisi tulee totta kai vaikuttamaan Suomen talouteen. Emme kuitenkaan voi ennakoida, miten se vaikuttaa Suomen todelliseen talouteen. Emme myöskään voi arvioida, miten Aasian ja Venäjän markkinat kehittyvät, ja niillähän on suuri merkitys meidän Suomelle", Katainen toteaa.
Oulussa Pohjois-Pohjanmaan kansallissäätiön talousseminaarissa puhunut valtiovarainministeri sanoo yrittävänsä välttää mielipiteiden laukomista faktojen sijasta.
Hän sanoo luottavansa viranomaisten tietoihin asiassa.
"Olen yrittänyt viestittää tavallisille suomalaisille todellisuuden tajua ja suhteellisuuden tajua. Rahoitustarkastuksen mukaan suomalaiset pankit ovat hyvässä asemassa, eikä ole tullut mitään sellaista tietoa Suomesta eikä ulkomailta, että ne olisivat kriisissä - päinvastoin. Tietoa ei kannata kuvittelemalla tai keksimällä muuksi muuttaa", Katainen sanoo.
Valtiovarainministeri lupaa, että jos jotakin todella pahaa tapahtuisi Suomen taloudessa, valtio ottaisi vastuun ikävistäkin päätöksistä ja hoitaisi suomalaisten asiat kuntoon.
"Parin vuoden päästä kun suhdanteet kääntyisivät taas nousuun, meillä olisi hyvät mahdollisuudet rakentaa tulevaisuutta. Tätä maata ei jätetä tuuliajolle eikä markkinavoimien raadeltavaksi", Katainen sanoo.
Ostovoima
kasvaa
Katainen sanoo, että suomalaisten ostovoima on nousemassa ensi vuonna 3,5 prosenttia eli prosenttiyksikön enemmän kuin tänä vuonna.
Syitä tälle ovat ministerin mukaan palkankorotukset, veronkevennykset ja sosiaalietuuksien nousu. Myös hintojen nousu on taittumassa talouskasvun hiipuessa.
"Tietenkin inflaation taso täsmentää lopullisesti, mikä ostovoiman kasvuprosentti tulee olemaan. Ensi vuonna eläkeläisen ja palkansaajan käteen jäävä summa on isompi kuin tänä vuonna, ja tämä on hyvä uutinen", Katainen sanoo.
Pankkitoimintaan avoimuutta
Hän sanoo, että laman torjuntakeinoina on ensi vuodeksi luvassa työhön kannustava tuloverotuksen keventäminen ja yliopistojen toimintaa tukevat rahoitusratkaisut.
Katainen kiittelee, että Suomi on hoitanut valtiontalouden kuntoon, eikä vajaan 20 vuoden takaisen laman kaltainen tilanne ole mahdollinen.
"Me olemme Euroopan toiseksi vahvin talous Luxemburgin jälkeen. Meitä on paljon haukuttu siitä, että maksamme kiivaasti velkaa pois hyvinä aikoina, mutta toivottavasti nyt edes joku osaa sitä arvostaa. Laskusuhdanteen aikana ei tarvitse kuluttaa verovaroja niin paljon korkomenoihin, vaan varat voidaan käyttää hyvinvointiin", Katainen sanoo.
Oma talous
kuntoon
Hänen mielestään Euroopan unioni voi parhaiten torjua kansainvälisten rahoituskriisien vaikutuksia sillä, että kukin jäsenmaa huolehtii taloutensa kuntoon mahdollisimman hyvin. Jos Saksan, Ranskan tai Ruotsin talous menee kuralle, sillä on enemmän tai vähemmän vaikutusta Suomelle.
Amerikkalaista pankkikriisiä unioni ei pysty torjumaan, mutta oman alueen pankkitoiminnan terveyttä unioni voi edistää, ja niin on tehtykin. EU:n valtiovarainministerit, keskuspankit ja pankkivalvojat ovat sopineet tiekartasta, joka pyrkii parantamaan pankkivalvontaa ja avoimuutta.
"Nyt on jo päätetty, että taseista ja riskeistä pitää kertoa avoimemmin. Valtaosassa pankkeja neljännesvuosikatsaukset olivat selvästi parantuneet. Mutta vieläkin on parantamisen varaa", valtiovarainministeri Katainen sanoo.