Eduskuntaryhmien johtajat antoivat tiistaina odotetusti kokoomusjohtaja Jyrki Kataiselle valtuuden jatkaa hallitustunnusteluja.
Seuraava tarkastelu on viimeistään ensi perjantaina. Silloin eduskuntavaaleista tulee kuluneeksi jo 54 päivää.
Viimeviikkoisen dramaattisen törmäyksen jälkeen tunnustelija on joutunut syömään sanojaan. Kun hän tuolloin arveli, ettei sosiaalidemokraatteja hallituksessa nähdä, tiistaina hän jo totesi, ettei mikään hallituspohja ole kaatunut.
Kattokärpäsillä on nyt tavallistakin kiinnostavampi paikka seurata, kuinka vapautuneissa tunnelmissa Katainen näinä päivinä keskustelee hallitusyhteistyöstä demarijohdon kanssa.
Kataisella on henkilökohtaisestikin paljon pelissä. On mahdollista, että tämän viikon jälkeen hänet muistetaan puoluejohtajana, jolta loppuivat keinot hallituksen muodostamiseen. Pääministeriyden sijasta edessä olisi oppositiotaival. Vaali-illan humun jälkeen nöyryytys olisi kirvelevä.
Kataisen asemaa tukaloittaa sekin, ettei hän käytännössä edes ole se henkilö, jonka lin-
jaukset nyt ovat ratkaisevia. Kuninkaantekijä on Timo Soini. Ilman hänen perussuomalaisiaan uutta hallitusta tuskin syntyy.
Toki enemmistökokoonpano saataisiin aikaan kokoomuksen, SDP:n ja keskustan voimin. Mutta vaikka Katainen olisi niellyt kiukkunsa demareita kohtaan, SDP:n kiinnostus lähteä Kataisen kelkkaan on tuskin vahva. Vaihtoehtonahan voi olla oman puheenjohtajan nousu pääministeriksi.
Siinä kuviossa mukana olisivat todennäköisesti SDP, perussuomalaiset ja keskusta parilla pienpuolueella tuettuna.
Keskustalaisten kova hinku saada perussuomalaiset hallitukseen ei kirkasotsaisista puheista huolimatta perustu vain kansan vaaleissa ilmaisevan tahdon kunnioittamiseen vaan myös raadolliseen haluun sitoa Soinin puolue kipeiden päätösten tekoon.
Tilanteen herkkyyttä osoittaa nyt se, ettei yleensä selväsanainen Soinikaan tiistaina ottanut suoraa kantaa siihen, mistä tavoitteista puolue pitää ehdottomasti kiinni.
Ylen Ykkösaamussa hän nimesi Kreikan uuden tukipaketin sekä väliaikaisen eurooppalaisen vakausrahaston eli ERVV:n ja pysyväksi suunnitellun EVM-rahaston "ongelmallisiksi". Ehdoton "ei" jäi kuitenkin kuulematta.
Sen lisäksi Soini totesi, ettei euroalueen kriisin ratkaisussa hyviä ratkaisuja edes ole. Arvion voi tulkita oman kentän pehmittämiseksi siihen, että perussuomalaisetkin voivat antaa jossakin periksi.
Soini on nyt joka tapauksessa se hahmo, joka voi kilpailuttaa kosijoitaan ja ottaa kumppanikseen ne puolueet, jotka kumartavat vaalivoittajaa syvimpään.
Ennen vaaleja Soini kertoi, että hänen suosikkihallituspohjansa koostuu perussuomalaisista, demareista ja keskustasta. Kokoomus saattaa siis kuviossa olla heikoimmilla. Lähipäivinä tosin nähtäneen yllättäviä avauksia ja kannantarkistuksia.
Esimerkki saatiin jo tiistaina, kun demarijohtaja Jutta Urpilainen ilmoitti, ettei SDP ehkä enää kannatakaan kokoomuksen kanssa jo sovittua yhteistä linjaa EU-tukipakettiin. Pelin politiikka ottaa nyt uusia kierroksia.