Suomen turvallisuutta on rakennettu vuosikymmenet sen uskon varaan, että koko maata kyetään puolustamaan omin voimin tulevatpa viholliset mistä ilmansuunnasta tahansa.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) mursi tämän myytin Ylen Ykkösaamussa (12.4.). Hän sanoi, että Suomen pitää hoitaa kotimainen puolustus ja varautua siihen, että emme ole koskaan yksin tilanteessa, jossa meitä voitaisiin pienenä maana painostaa. Toisin sanoen oma puolustus ei hänestä yksistään riitä.
Kataisen arvio on perustelu sille, miksi hän kannattaa Suomen jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. Siihen hän johdattaisi Suomen presidentti Martti Ahtisaaren hiljattain esittämällä tavalla yhdessä Ruotsin kanssa.
Sotilaallinen turvallisuus Suomessa perustuu vahvaan asevelvollisuusarmeijaan, jonka on sanottu kykenevän puolustamaan koko maata kaikissa tilanteissa. Väitettä on käytetty keskeisenä argumenttina ajoittain ilmaan heitettyä Nato-jäsenyyttä vastaan.
Puolustuskykyä on kuitenkin epäilty jo pidemmän aikaa. Armeijan määrärahoja on karsittu kovalla kädellä, mikä on tehnyt sen aikaisempaa haavoittuvaisemmaksi. Sitä paitsi nykyajan aseteknologia kallistuu sellaista vauhtia, ettei pieni maa maa pysy kehityksessä mukana.
Vaikka valtion korkein johto tietää Suomen mahdollisuudet puolustautua, se on varonut myöntämästä heikkouksiamme. Samalla on kuitenkin luotu kansalaisiin vääränlaista turvallisuuden tunnetta. Ilmeisesti tällä on tehtävänsä puolustushengen ylläpitämisessä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan puolustuspolitiikan asiantuntija, kun ymmärtää, ettei Suomen armeijalla kyetä puolustautumaan ihan mitä tahansa mahdollista hyökkääjää vastaan.
Ukrainan kriisi on lisännyt Suomessa huolta turvallisuudesta. Aiheestakin on kyselty, voisiko vastaavaa tapahtua meillä. Katainen otti tähän kantaa rauhoittelemalla, ettei ole olemassa akuuttia turvallisuusuhkaa.
Samaan hengenvetoon hän huomautti, että Suomessa on paljon venäläistaustaisia henkilöitä. Venäjä on sanonut puolustavansa toisissa maissa asuvia kansalaisiaan, jos heidän turvallisuutensa on uhattuna. Aktiivisuuttaan Ukrainassa Venäjä on perustellut juuri vetoamalla maassa asuvien venäläisten kokemaan vaaraan.
Teoriassa vastaavanlainen tilanne saattaisi syntyä Suomessa, jos maassa asuva venäläisväestö kokisi olonsa uhatuksi. Näin ei ole ollut. Katainen kehottaakin kohtelemaan venäläisiä samalla tavalla kuin täällä asuvia virolaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja keitä hyvänsä.
Katainen ja Ahtisaari eivät ole linjauksineen suinkaan ainoita korkean tason poliitikkoja, jotka haluaisivat Suomen hakevan Nato-jäsenyyttä. Nato on poliittisesti niin kuuma kysymys, että Katainenkin rohkeni avata suunsa kunnolla vasta nyt kun on jo ilmoittanut eroavansa pääministerin tehtävästä.
Jos Nato-jäsenyys ei ole suunnattu ketään vastaan kuten Katainen tv-lähetyksessä sanoi, ei pitäisi olla ongelmia ainakaan keskustella siitä.
Pääkirjoitus