Valtio aikoo sijoittaa seuraavan kolmen vuoden aikana yhteensä 250 miljoonaa euroa uutta rahaa lupaavien, innovatiivisten kasvuyritysten rahoitukseen.
Tarkoitus on, että valtionyhtiöiden myynnistä saatavista pääomista siirretään noin 80 miljoonaa euroa vuosittain ja kolmen vuoden ajan riskisijoitustoiminnan pääomittamiseen.
Lisäksi hallitus esittää riskirahoitusta edustavan palvelujärjestelmän kehittämiseen kymmenen miljoonan euron tasokorotusta.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan hallituksessa vallitsee kasvuyritysten uudesta rahoitusmallista varsin vahva yksimielisyys. Hän uskoo, että hanke menee läpi ensi viikolla alkavassa hallituksen budjettiriihessä.
Innovaatioiden tuottamisjärjestelmät ovat Suomessa huippuluokkaa ja projekteja sikiää paljon, mutta jotakin vain tapahtuu kun itämisvaiheessa olevat uudet yritykset eivät selviä kaupalliseen vaiheeseen asti.
"Nyt näyttää myös siltä, että suurten pääomasijoittajien kiinnostus aloittavia yrityksiä kohtaan on selvästi vähentynyt", arvioi kauppa- ja teollisuusministeriön neuvotteleva virkamies Anssi Paasivirta ministeriön taloustoimittajatapaamisessa.
Paasivirran mukaan uusien riskipääomien määrä on ollut laskussa vuodesta 1999 lähtien. Hallitus haluaa uudella rahoitus- ja palvelujärjestelmällään sysätä uusia yrityksiä liikkeelle ja vahvistaa ituvaiheessa olevia. Samalla hallitus pyrkii edistämään uusien yritysten ja uusien työpaikkojen syntyä Suomeen.
"Meillä on hankkeita vireillä paljonkin eikä ongelma ole aina rahoituksessa, vaan hankkeiden laadussa. Yrittäjiä pitää auttaa, rohkaista ja pääomittaa, sillä yrityksen taluttaminen kasvuun voi kestää kymmenen vuotta. Julkinen raha on ja sen pitää olla kärsivällistä", painottaa Paasivirta.
Hän sanoo, että Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra on tuonut uusia rahoitusmalleja esimerkillisen hyvin yritysten alkutaipaleen siemenrahoitukseen. Nyt toimintaa laajennetaan käynnistämällä uudentyyppisiä siemenrahastoja, jotka hyödyntävät lähellä asiakkaita toimivia organisaatioita ja asiantuntijoita.
Ktm.n kehittelemä kasvuyritysten "kasvattamismalli" ehdottaa lukuisia strategialinjauksia uusien yritysten synnyttämiseksi. Yhtenä keinona on, että ulkomaisilta rahastosijoituksilta poistetaan verotukselliset esteet tulla mukaan kasvuyritysten siemenrahoitukseen.
Pekkarinen ja Paasivirta painottavat, että Suomen varaama neljännesmiljardi on vielä pieni summa esimerkiksi Tanskan panostuksiin. Tanska rakentaa innovatiivisten yritysten ohjelmaa ja tukipakettia, johon varataan miljardi euroa. Ruotsi ja Saksa kehittelevät myös vastaavia hankkeita.
Tekesiä hajautetaan eri puolille Suomea
Pekkarinen saa elokuun lopussa raportit Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n ja Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n toimintojen tehostamisesta ja mahdollisesta alueellistamisesta.
"Kaikki laitokset ovat sellaisia, että osalle niiden työstä voidaan löytää uusia sijoituspaikkoja. Tekesissä on esimerkiksi 34 erilaista teknologiaohjelmaa menossa. Nyt selvitetään, mihin ohjelmat ovat keskittyneet ja mistä Suomesta löytyy niiden tarvitsema paras alan infra, huippuosaaminen", arvioi Pekkarinen taloustoimittajatapaamisessa.
Pekkarisen mukaan paras infra ei aina löydy Espoon Otaniemestä, missä esimerkiksi VTT:n pääkonttori sijaitsee.
"Tarkoituksemme on löytää paras mahdollinen maaperä teknologiaohjelmille. Informaatio- ja teknologiaosaamisessa Oulu on varmasti Suomen kärkeä. Voisi olla niin, että Oulusta hoidettaisiin tämän ohjelman kansalliset ja kansainväliset kehitysohjelmat."
Pekkarisen mukaan vetovastuun siirtyminen Ouluun merkitsisi myös sitä, että väkeä siirtyisi Espoosta Ouluun. "Päätöksiä ei vielä ole, mutta Oulu on joka tapauksessa yksi tärkeä alue teknologiaohjelmien kartoituksessa."
Ktm on Pekkarisen mukaan käynyt läpi omat neuvottelunsa valtiovarainministeriön kanssa ensi vuoden budjetista. Suurempia hankauksia ei ole tullut. Kyläkauppojen tukemiseen pitäisi löytyä vielä vajaa kaksi miljoonaa euroa rahaa.