Kirjoittaja on Technopolis Oyj:n konsultointiyksikön johtaja.
Viime päivinä on tarkasteltu Oulun kasvusopimuksen lukuja ja lueskeltu tuhkaa ripottelevien jälkiviisaiden kommentteja. Jälkiviisaushan on älylajeista helpoin - ei tartte ollenkaan ottaa kantaa siihen, mitä oikeasti pitää tehdä. Valitettavan harvassa vain ovat ne, jotka kertovat mitä ovat valmiita tekemään Oulun kasvun eteen eli paljonko ovat valmiita synnyttämään tänne uusia työpaikkoja.
Näiden tahojen esityksiä ja kirjoituksia kaivattaisiin enemmän kuin jälkiviisaita ja tyhjän puhujia. Neuvojista ja puuhapiirien pyörittäjistä tässä kaupungissa ei ole viime aikoina ollut puutetta, mutta työpaikkojen tekijöistä kylläkin. Narisijoiden tilalle toivoisi löytyvän innokkaita työpaikkojen tekijöitä. Ihmisiä, joiden asenne ei jo valmiiksi ole sellainen, että jokseenkin kaikki on mahdotonta.
Ilman kasvusopimusta Oulu saattaisi hyvinkin olla taantuva kaupunki. On hyvä muistaa, että kasvusopimuksella on pystytty synnyttämään tuhansien hävinneiden tuotannollisten työpaikkojen tilalle jopa näitä menetettyjä suurempi määrä tuotekehitystyöpaikkoja. Vuonna 2002 kasvusopimusta solmittaessa sille asetettiin 6 000 työpaikan tavoite, joka ei jää kauas toteutumisesta, kun lasketaan synnytetyt uudet työpaikat. Esimerkiksi VTT, joka Oulussa oli pitkään noin 300 hengen toimipaikka, on kasvattanut henkilöstönsä määrää 50:llä, tavoitteenaan 500 ihmisen yksikkö.
Panostus langattomiin sovelluksiin kaikilla kasvusopimuksen toimialoilla (tietotekniikassa sekä hyvinvointi-, ympäristö-, bio- sekä sisältö- ja media-alalla) on kiistatta purrut - Oulussa tehtyjen erilaisten "näkökäläkättimien" tuotejulkistuksia näyttää tulevan liukuhihnalta.
Kasvusopimuksen tavoitteet asetettiin korkealle: 150 uutta yritystä, 6 000 uutta työpaikkaa ja 1,5 miljardia euroa uutta liikevaihtoa huipputekniikan aloille. Mutta vähäistä ei kannata tavoitella - vain riittävän korkealle viritetyt päämäärät pakottavat synnyttämään uusia toimintatapoja ja hakeutumaan uusiin liiketoimintoihin ja markkinoihin.
Älämölöä on herättänyt muun muassa kasvusopimukseen suunnattu 300 miljoonan euron panostus. On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa rahoista tulee työpaikkoja oikeasti synnyttävistä yrityksistä ja muista rahoituslähteistä, Oulun kaupungin rahoitus on marginaalinen.
Aika erikoista kai olisi, jos ei kannustettaisi yrityksiä tekemään investointeja Oulun seudulle. Muitakin vaihtoehtoja yrityksille kyllä maapallolta löytyy, jopa sellaisia, joissa ei ole veroja rasitteena.
Toivoisikin, että kasvusopimuksen kriittiset arvioijat näyttäisivät kykynsä luomalla aktiivisesti uusia työpaikkoja. Kukaan ei varmaankaan estä tarttumasta toimeen, jos jollakulla on esittää kasvusopimusta parempi vaihtoehto ja myös valmiutta kantaa vastuu vaihtoehtonsa toteuttamisesta.