Suomalaisten yritysten ja innovaatiohankkeiden on lähdettävä nopeasti mukaan Euroopan komission kolmivuotiseen investointiohjelmaan.
EU-komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.) viime keväänä käynnistämän investointiohjelman tavoite on puskea alueen talouskasvua liikkeelle ja luoda uusia työpaikkoja tulevaisuuden toimialoille.
Sijoitusrahaa on tarjolla, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Nopeat syövät hitaat tässäkin tapauksessa. EU:n tarjoamalla investointirahoituksella voidaan vauhdittaa kasvua vientialoilla ja kotimaan markkinoilla.
Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) päämäärä on houkutella riskirahaa ennen kaikkea yksityisiltä sijoittajilta, ei EU:n jäsenvaltioilta.
Rahaston alkupääoma, 21 miljardia euroa, lepää EU:n budjetin ja Euroopan investointipankin EIP:n varassa. Loput, noin 294 miljardia euroa tulee sijoittajapuolelta. 315 miljardin euron investointiohjelman on saanut vastuulleen EIP.
EIP on paljon vartijana hallinnoidessaan uusien investointien rahoituksen, sillä ESIR toimii niin sanottuna vipurahastona.
Vivun tarkoituksena on pääomasijoitusrahastojen sekä takuiden ja lainojen keinoin edistää riskirahoituksen saamista kiinnostaville hankeideoille.
Kun vipumallissa suurin osa varoista haalitaan vapailta sijoitusmarkkinoilta, rahoitettavien hankkeiden pitää olla kiinnostavia, järkeviä ja mielellään myös teknologisesti mullistavia. Sijoittajat on saatava näkemään riskien yli.
Päätökset rahoitettavista hankkeista tekee asiantuntijoista koostuva itsenäinen komitea.
Toistaiseksi suomalaiset eivät ole tarjonneet elinkelpoisia, kasvuhakuisia innovaatiota ja yrityshankkeita. Ainoastaan Äänekosken Metsä-Fiberin biotuotetehdas on hakenut ja saanut 75 miljoonaa ESIR-rahaa.
Hankkeita olisi kaivettava rohkeasti esille ja vietävä rahoituskierroksille.
EIP:n varapääjohtajana toimiva Suomen edellisen hallituksen työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.)tuntee pohjoisen maan yrityskulttuurin ja toimialat. Vapaavuori on arvellut, että investointiruiske kannattaa suunnata ennen kaikkea pienille ja keskisuurille yrityksille.
Riskihankkeilla on Vapaavuoren mukaan onnistuessaan suurempi kansantaloudellinen merkitys kuin varman päälle pelaamisella.
Investointirahasto on kuitenkin määritellyt tarkoin ehdot rahoitettavalle hankkeelle. Komissaari Katainen kiersi koko kevään eri EU-maissa selventämässä ohjelman tarkoitusta. Kataisen mukaan monissa EU-maissa rahaston rooli ymmärrettiin aluksi väärin rakenteiden kohentamisrahastona.
ESIR ei aio sitoa rahoitusta sorateiden asvaltoimiseen tai betonitehtaiden seiniin, vaan aivan muunlaisille kasvualoille.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tarkensi hallituksensa kärkihankkeita keskiviikkona. Ainakin joillakin niistä on mahdollisuus hakea vipurahaa investointiohjelmasta.
Pääkirjoitus