Edellytykset Suomen talouden ripeälle kasvulle ovat hyvät, mutta kaikkia talousennusteita rasittaa nyt suuri epävarmuus öljyn hinnasta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut ylöspäin ennustettaan tämän vuoden lopun ja ensi vuoden alun talouskasvusta Suomessa. PT povaa nyt tälle vuodelle 3,3 ja ensi vuodelle 3,6 prosentin talouskasvua. Äskettäin Sampo-pankin taloustutkijat totesivat teollisuuden kääntyneen vihdoin odotettuun nousuun. Myös hallituksen budjettiesitys puhuu käyntiin lähteneestä talouskasvusta.
Lisää ennusteita on luvassa syyskuussa, mutta nyt näkymät viittaavat samaan suuntaan: Suomen taloudessa on vahvat perusteet toiveikkuuteen. Vienti vetää, kotitalouksien ostovoima on parantunut, yksityinen kulutus kasvaa ja jäissä olleiden teollisuuden investointien odotetaan taas ensi vuonna lähtevän liikkeelle.
Toteutuessaan kaikki tämä voi vaikuttaa myös työllisyyslukuihin, jotka tiistaina julkaistujen heinäkuun tilastojen perusteella junnaavat yhä sitkeästi paikallaan. Hallituksen tavoite sadastatuhannesta uudesta työpaikasta on toivottoman kaukana, mutta edes jollain tavoin näkyvää käännettä kohti parempaa kaivattaisiin kipeästi. PT odottaa tilanteen tässä suhteessa kohenevan selvästi ensi vuoden aikana.
Kotimaisilla tuloratkaisuilla on myös talouden kehityksen kannalta paljon merkitystä, mutta viime kädessä Suomen toiveikkaiden näkymien todellisuus ratkeaa siinä, mitä tapahtuu maan rajojen ulkopuolella.
EU-maiden kasvu on ollut lähes pysähdyksissä, mutta ensi vuonna senkin odotetaan jo lähtevän liikkeelle - Keski-Euroopassa siihen olisikin jo korkea aika. Etenkin Saksa on pitkään ollut Euroopan talouden jarruna. Suomen kasvunäkymät ovat selvästi yli euroalueen keskiarvon, mikä antaa hyvän ponnahduslaudan jatkoon.
Raakaöljyn hinnalla on, ikävä kyllä, myös merkitystä talousnäkymiin. Toistaiseksi kallis öljy on vaikuttanut niihin yllättävän vähän, mutta elleivät hinnat laske, vaikutusta ei voi välttää. Etenkin Yhdysvaltain talouden suunnasta on suuri epävarmuus. Maan talouden rakenteissa on paljon riskejä, ja kallis öljy voi rokottaa kasvuodotuksia siellä vielä enemmän kuin Euroopassa.
Tosin myös EU-maissa alkaa olla paniikin vaara. Komissiosta on jo varoiteltu jäsenmaita ryhtymästä puuttumaan yksittäisillä verotempuilla maiden sisäisiin polttoainehintoihin. Paineita tähän on näkyvissä.
Öljy on nyt lähellä 50 dollarin tynnyrihintaa, joka on erittäin korkea, ja OPEC-maat sanovat pumppaavansa jo täysillä. Yhä enemmän näkee odotuksia siitä, että hinnat saattavat nousta vielä hyvinkin paljon. Tulevaisuudesta vallitsee suuri epävarmuus.
Hintakehitys jarruttaa väistämättä myös Aasian maiden talouskasvua, joka sinänsä jatkuu yhä kiivaana Kiinassa ja Intiassa ja on kohentunut myös Japanissa.
Suomi on samassa veneessä muiden kanssa. Vientivetoinen talous on riippuvainen siitä, mitä muualla tapahtuu. Kyse on lähinnä siitä, missä menee se kipuraja, jonka jälkeen öljyn hinta alkaa toden teolla jarruttaa maailmantaloutta.
Suomen viennille tosin on yksi henkireikä olemassa. Venäjä hyötyy suoraan öljyn korkeasta hinnasta, ja vahva, 6-8 prosentin talouskasvu Venäjällä lisää myös suomalaisten markkinoita.
Talousennusteiden perussävy on toiveikas, mikä on hyvä asia. Silti ennusteet eivät vielä tee todellisuutta: on varauduttava myös siihen, että kehitys saattaakin mennä toisin kuin on odotettu.