Julkisuudessa on ennätetty epäillä, että Oulu 2006 -kasvusopimukselle olisi käymässä vähän samoin kuin Matti Vanhasen hallituksen työllisyystavoitteille: aikeet ovat hyvät, mutta suunnitelmat ovat aivan liian kunnianhimoisia toteutuakseen.
Oulun kaupungin elinkeinojohtaja Mikko Karvo huokaisee. "Sen voin sanoa, että kasvusopimuksen joidenkin klustereiden osalta ei ehkä saavuteta tavoitteita vuoden 2006 loppuun mennessä, mutta se ei tarkoita, ettei niitä voida saavuttaa pian sen jälkeen. Tästä ei ole epäilystäkään, kun talouteen saadaan vähän enemmän vauhtia."
Noin 300 miljoonan euron arvoisen strategia- ja toimenpidepaketin tavoitteiksi on kirjattu saada Oulun seudulle tietotekniikassa sekä bio-, ympäristö-, hyvinvointi-, sisältö- ja media-aloilla 150 uutta yritystä, 6 000 uutta työpaikkaa sekä 1,5 miljardia euroa uutta liikevaihtoa vuoteen 2006 mennessä.
Tilastokeskukselta saadut luvut kertovat toistaiseksi vasta kehityksestä vuodesta 2001 vuoteen 2002. Tietotekniikassa on tuona aikana syntynyt vajaat sata työpaikkaa, sisältö- ja media-ala on pysynyt lähes ennallaan sekä hyvinvointialalla on syntynyt runsaat sata työpaikkaa. Bio- ja ympäristöaloilla on ollut hienoista kasvua.
"Kaikkiaan viivat ovat vielä suhteellisen vaakatasossa", Karvo myöntää. "Mutta totuus on myös se, ettei näistä yksikään ala ole varsinaisesti sukeltanut."
Kasvusopimuksen strategiapäivitys tehtiin viime keväänä. Tuolloin ei katsottu aiheelliseksi lähteä sorvaamaan sen tavoitteita uusiksi, Karvo huomauttaa.
Ei yhden varassa
Tietotekniikka-ala tunnetaan Oulun tukijalkana. Oulun alueella teknologiayrityksissä leipänsä ansaitsee noin 15 000 ihmistä. Ala on myös varsin Nokia-vetoinen: kasvusopimuksen noin 8 500:sta it-alan työpaikasta puolet on nokialaisten. Nojautuuko Oulu liikaakin yhteen toimialaan tai toimijaan?
Ei, Mikko Karvo vastaa. "Kasvusopimuksella pyritään juuri siihen, ettei oltaisi liian riippuvaisia yhdestä toimialasta."
Kasvusopimuksen mukaan työpaikkoja on esimerkiksi hyvinvointialalla noin 4 000 sekä sisältö- ja media-alalla noin 1 300.
"Muista isoista työllistäjistä Stora-Enson luku taitaa olla noin 1 100 työpaikkaa, ja matkailu työllistää täällä noin 2 500 ihmistä. Tähän lisäksi tulevat konepaja- ja puupuolen firmat sekä palvelut ja kauppa", Karvo jatkaa.
Oulun työpaikkojen suurimpia vähentäjiä on viime vuodet ollut amerikkalaisomisteinen Remec. Suurtaajuusyksiköitä suunnitteleva ja valmistava yritys on parhaimmillaan työllistänyt Oulussa noin 700 ihmistä, mutta nyttemmin sen henkilökunnan määrä on kutistunut noin 60:een.
Maisemakin muuttuu
Remecin liikkeet muuttavat Oulun teollista ilmettä. Kun yhtiö siirtyy pois Merijalin entisen makeistehtaan tiloista Merikosken alakanavan ääreltä, rakennetaan tontille luksusasuntoja. Äkkiä ajatellen vastaavaa kehitystä eli aiempien pienteollisuusalueiden muuttamista asuinkäyttöön tapahtuu Oulussa myös esimerkiksi Etu-Lyötyssä.
Karvo muistuttaa, että samaan aikaan toisaalla - kuten Peltolassa, ydinkeskustassa tai Kaakkurissa - nousee tai suunnitellaan uutta tuotanto- ja toimitilaa oululaisen elinkeinoelämän käyttöön. Ruskossa puolestaan ehostetaan entisiä.
"Vaikka suhdannetilanne on ollutkin mikä on, eivät hommat ole pysähtyneet", Karvo huomauttaa ja viittaa Technopoliksen kiireisiin.
Teknologiayritysten toimintaympäristöihin erikoistunutta pörssiyhtiötä työllistävät paitsi sen pääkonttoripaikkakunnan Oulun tarpeet, myös pääkaupunkiseudulla viriävät hankkeet.
