Kasvun edel­ly­tyk­set nupulla

Luottamuksen koheneminen, tutkimuspanostuksen korkea taso ja terve väestörakenne ovat pohja, jolle Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla voidaan rakentaa hyvä tulevaisuus.

Pienet ja keskisuuret yritykset näkevät jo valoa tunnelin päässä. Keskiviikkona julkistetun suhdannebarometrin mukaan suhdanteiden odotetaan paranevan lähimmän vuoden aikana niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin koko maassa. Myönteinen vire on korkeampaa kuin viime syksynä. Nousu on lähes yhtä jyrkästi ylöspäin kuin mitä vuonna 2008 tultiin alaspäin.

Pohjois-Pohjanmaalla yleiset suhdannenäkymät ovat silti hippusen heikommat kuin koko maassa. Toisaalta viennin ja tuonnin arvon, yritysten kannattavuuden ja vakavaraisuuden osalta näkymät Pohjois-Pohjanmaalla ovat muuta maata paremmat.

Odotusten ja näkymien myönteisen viriämisen myötä seuraavaksi odotetaan työllisyyden paranemista, jo seuraavan vuoden aikana. Pohjois-Pohjanmaalla tämä viesti on voimakkaampi kuin muualla maassa. Myönteiset työllisyysodotukset ovat merkittävä asia, sillä työministeriössä työllisyyden on ennakoitu vielä heikkenevän, vaikka talous kääntyisikin nousuun.

Myönteisistä odotuksista huolimatta on myös paljon huolen aiheita. Työllistämisen pahimpana esteenä pidetään kysynnän riittämättömyyttä ja epävakautta. Pienyrityksissä työn sivukulut koetaan liian suuriksi, jotta kannattaisi palkata uutta työvoimaa.

Pohjois-Pohjanmaalla yritykset ovatkin viime kuukausina joutuneet lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöä muuta maata riuskemmin. Monilla yrityksillä ja heidän asiakkaillaan on ollut myös maksuvaikeuksia.

Nykyistä taantumaa on vaikeampi hahmottaa kuin 1990-luvun suurta kaiken kattavaa kurimusta. Tällä kertaa analyysiä vaikeuttaa se, että toiset menestyvät ja toiset ovat vaikeuksissa myös saman toimialan sisällä. Parhaiten pärjäävät ne yritykset, joilla on ketteryyttä ja joustavuutta sopeutua uusiin tilanteisiin.

Sinänsä yrittämisen olosuhteita pidetään Pohjois-Pohjanmaalla muuta maata parempina. Tätä edesauttavat ennen muuta hyvät tietoliikenneyhteydet, sopivan työvoiman saatavuus, samoin kuin koulutustarjonta ja julkiset yrityspalvelut. Tämä osoittaa, että panostukset infrastruktuuriin ja yritystoiminnan edellyttämien reunaehtojen luomiseen tuottavat tulosta.

Yrittäjyysilmapiiri koetaankin hyväksi ja hyvä niin. Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti potentiaalia, joka viisaasti ja määrätietoisesti hyödyntämällä pitää alueen edelleen kärkisijoilla monissa asioissa. Oulun seudun hyvää virettä on jo vuosia pitänyt yllä myönteinen työllisyyden kehitys ja väestönkasvu. Suuri ongelma on silti korkea nuorisotyöttömyys.

Hyviä edellytyksiä on kuitenkin olemassa. Pohjois-Pohjanmaa on jo nykyisellään yksi niistä Suomen neljästä maakunnasta, jotka tuottavat puolet teollisuuden jalostusarvosta. Vahva vientiteollisuus on valttikortti, kunhan tilanne maailmanmarkkinoilla paranee.

Väestöpohja on vielä kymmenenkin vuoden kuluttua poikkeuksellisen hyvä, kun alle 15-vuotiaiden osuus pysyy viidenneksessä. Nuoret ovat voimavara, josta on pidettävä huoli ja estettävä nuorten syrjäytyminen.

Vaikka tutkimukseen ja kehittämiseen käytettävät varat keskittyvät Uudellemaalle, tulee Pohjois-Pohjanmaa hyvänä kakkosena. Muut maakunnat jäävät kauas taakse. Tutkimustoiminta ei ole yksin yliopiston varassa, vaan sitä tekevät nimenomaan alueen yritykset.