Helsinki Euroopalla on sisämarkkinansa ja euronsa, mutta rahoitusmarkkinat eivät ole vielä lähelläkään yhtenäisiä käytäntöjä. Rahoitusmarkkinoiden yhtenäistäminen voisi vauhdittaa selvästi euroalueen talouskasvua, hoputtaa Suomen Pankin johtokunnan jäsen tohtori Sinikka Salo.
Suomen Pankin tuoreen strategian mukaista on sysätä aktiivisemmin maamme talouskeskustelua esimerkiksi rahoitusmarkkinakysymysten osalta. "Eivät rahoitusmarkkinat ole vielä integroituneet, ainoastaan rahamarkkinat, etenkin pankkien väliset tukkumarkkinat", Sinikka Salo painottaa.
"Euroopan rahoitusmarkkinat kokonaisuudessaan täytyy saada syvemmiksi ja tehokkaammiksi."
Toistaiseksi niin arvopaperi-, pankki- kuin vakuutusmarkkinatkin toimivat erittäin maakeskeisesti. Näin rahoituspalveluja ohjailevat pitkälti vanhat kansalliset intressit, kun yhteinen hyöty vaatisi pidempiaikaisia tavoitteita.
"Jos me saisimme Eurooppaan yhtä toimivat rahoitusmarkkinat kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, se voisi eräiden arvioiden mukaan tuoda jopa 0,5-1 prosenttiyksikköä kasvua lisää per vuosi euroalueelle", Sinikka Salo viittaa tuoreisiin tutkimustuloksiin.
Väestön ikääntymiseen reagoitava
Jotakin on tehtävä siksikin, että Euroopan talousalueen kasvudynamiikka uhkaa antaa periksi ikääntyvän väestön myötä. Yhdysvalloissa taas juuri kasvava väestö on keskeinen kasvua luova tekijä, Salo muistuttaa.
Euromaiden poliitikkoja onkin herätelty viime aikoina muun muassa EU:n talous- ja rahoituskomitean toimesta, jossa Salo on jäsenenä. "Rahoitusmarkkinakäytäntöjen ja säätelyiden harmonisointi täytyy tuoda poliittiselle tasolle tekniseltä tasolta. Ainoastaan silloin ne menevät eteenpäin."
Ongelmana vain on se, että poliitikkojen on vaikea innostua monimutkaisesta rahoitusalasta.
Suomelle kehityksestä eniten hyötyä
Mitä pienemmät ja tehottomammat rahoitusmarkkinat, sitä enemmän kukin maa Salon mukaan hyötyisi rahoitustarjonnan yhtenäistämisestä. Suomen on arvioitu kuuluvan niiden joukkoon, jotka saisivat kehityksestä eniten hyötyä. Myös tulevien itäeurooppalaisten jäsenmaiden yritykset ja yhteiskuntien monet uudistustarpeet suorastaan pakottavat yhteisiin rahoitusmarkkinoihin.
EU:n rahoitusmarkkinoiden pirstoutuneisuus on näkynyt siinä, että Euroopassa on Pohjoismaita lukuunottamatta vielä hyvin vähän rajat ylittäviä pankkifuusioita.
"Mutta Pohjoismaissakaan ei toimi, että maksut menisivät ihan jouhevasti. Nämä ovat niitä prosesseja, joita täytyy vain ajaa eteenpäin. "
Esimerkiksi niinkin yksinkertaiset palvelut kuin pankkisiirrot maasta toiseen ovat kalliita ja hitaita. Asia korjaantuu ensi kesästä lähtien. Tuolloin maksut siirtyvät samalla hinnalla niin Rovaniemelle kuin Frankfurtiinkin. Tämä tietysti edellyttää tehokkaiden yhteistyöverkostojen ja maksujenvälitysjärjestelmien luomista, jotta toiminta olisi kannattavaa pankeille.
Tähän asti pientenkin summien siirroilla on rahastettu rutkasti, mistä ovat kärsineet asiakkaat, esimerkiksi muualle muuttaneet eläkeläiset.
Tehokas eurooppalainen pienten maksujen välitysjärjestelmä olisi omiaan tukemaan myös pienten ja keskisuurten yritysten kotimarkkinoiden laajenemista rajojen ulkopuolelle, Salo arvioi.
Säätelijästä keskusteluttaja
Samaan aikaan, kun Suomen rahapoliittiset päätökset siirtyivät Helsingin Snellmaninaukiolta Frankfurtiin, myös muu keskuspankkitoiminta muuttui eurooppalaisemmaksi. Strategiaa kirkastetaan säännöllisesti. Säätelijän roolin tilallekin on jo löytynyt uudenlainen ohjailijan tehtävä kotimaisessa raha- ja talouspoliittisessa keskustelussa.
"Meidän täytyy varoittaa hintavakautta uhkaavista vaaroista ja tuoda analyysiä keskusteluun. Olisiko se nyt sellainen Think Tankin rooli parhaimmillaan", Salo arvioi.
Monipuolisen ajattelun nimissä Salo pitää hyvänä myös Suomen Pankin johdon nykyistä toimintaa tasavertaisena kollegiona päällikköviraston sijaan. Erilaiset henkilökohtaiset näkökulmat rikastuttavat. Esimerkiksi työmarkkinapolitiikasta johtokunnan kullakin jäsenellä on omat ajatuksensa.
Määrätietoisuus ykkösasia
Keskusteluttamisen tavoitteena on edistää kestävää kasvua rahatalouden vakauden näkökulmasta: "Myös muun politiikan täytyy sopeutua elämään rahaliitossa. Finanssipuolella, työmarkkinapuolella, kilpailupolitiikassa täytyy pitää huolta siitä, että me emme poikkea vakaudesta ja menetä hintakilpailukykyä."
"Varmaan arvioimme hallituspolitiikkaakin juuri rahatalouden ja kestävän kehityksen, julkistalouden tulevaisuuden kannalta", Salo lupaa, mutta ei mene talouspolitiikkaan kuin sen verran, että toteaa työllisyysasteen nostamisen olevan avainasemassa.
"Veronleikkauksiin ei voi vastata juu tai ei. Se on tasapainottelua. Meidän täytyy samalla kertaa huolehtia palveluista ja pitää veroaste sellaisena, että se ei estäisi työllistymistä. On myös huomattava, että julkisten palvelujen tuottamisessa tuottavuuden kasvattaminen tietotekniikkaa paljon nykyistä laajemmin hyödyntämällä tuo suuria mahdollisuuksia."
Tärkeintä epävarmoina aikoina on yrittää pysyä kestävässä strategiassa: "Määrätietoisuus kaikessa talouspolitiikassa on hyvin tärkeää", Salo alleviivaa.