Usean vuoden ajan laskusuunnassa matanut Suomen talouskehitys saattaa olla sananlaskun mukaisessa vaiheessa: ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä.
Taloustilanne on edelleen heikko, mutta synkin kausi näyttäisi olevan takanapäin ja valoa kajastamassa. Merkit ovat vielä vaimeita, mutta yllättävän moni seikka taloudessa osoittaa, että kasvu on lopultakin pääsemässä liikkeelle.
Investoinnit ovat lisääntymässä, toimitilat alkavat täyttyä, pörssiyritysten viimeisin tuloskausi on ollut odotettua vahvempi. Pohjois-Suomen kannalta tärkeä puukauppa käy poikkeuksellisen hyvin.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viimeisimmän, kesäkuussa julkaistun investointitiedustelun perusteella teollisuuden kiinteät investoinnit Suomeen ovat kasvamassa pitkän hiljaisen jakson jälkeen. Kasvusuunta näyttää vahvistuneen vuoden toisella puoliskolla.
EK:n mukaan teollisuusinvestoinnit nousevat yli neljään miljardiin euroon tänä vuonna. Kasvua on neljännes verrattuna viime vuoteen.
Samaa todistaa yritysten maksamien yhteisöverojen oletettua parempi tuotto kohutusta veroalennuksesta huolimatta.
Yhteisöverokanta aleni viime vuoden alussa 4,5 prosenttiyksikköä. Verojen pelättiin romahtavan 800 miljoonaa euroa, mutta toisin kävi. Verotilastojen mukaan yhteisöveron tuotto notkahti vain reilut 240 miljoonaa euroa viime vuonna. Nyt notkahdus on kuroutunut lähes umpeen.
Verohallinto on laskenut, että kuluvana vuonna verotuotto on lisääntynyt 465 miljoonaa. Numerot kertovat toimeliaisuuden kasvusta.
Yhteisöverojen alennuksen tarkoitus oli rohkaista yrityksiä investoimaan, jolloin veromenetykset korvautuisivat valtiolle toista kautta.
Niin näyttää todella tapahtuneen. Lisäksi Suomen houkuttelevuus sijoituskohteena on kasvanut.
Osittain verojen keventymisen ansiosta teollisuus on voinut panna tuotantolinjojaan iskukuntoon. Kyseessä voi olla hetken kestävä etu, sillä Suomen kilpailijamaat ovat alentamassa vastaavaa verotustaan.
Kaikesta huolimatta teollisuuden viriävä usko tulevaisuuteen on tärkeä Suomen viennin kannalta.
Viennin tukijalka koostuu investointihyödykkeistä, teollisuuskoneista ja -automatiikasta, joiden markkinat ulkomailla ovat olleet kauan seisahduksissa.
Suomen vientiteollisuus hyötyy, kun esimerkiksi Saksassa aletaan perustaa tehtaita tai uudistaa tuotantolaitoksia.
Suomen kannattaa varautua viisaasti taantuman taittumiseen. Moni suomalaisyritys höyläsi tutkimus- ja kehitysosastojaan ohuemmiksi laman tullessa.
Puutteelliseksi jäänyt tuotekehitys pitäisi kyetä nopeasti käynnistämään uudelleen entistä suuremmalla teholla. Suomi tarvitsee innovaatioita ja korkea katteen teknologista liiketoimintaa raskaan vientiteollisuuden lisäksi.
Samalla on korkea aika säätää tuotteiden kaupallistaminen markkinointeineen ja myynteineen huippuvireeseen.
Pääkirjoitus