Monen naapurikunnan tapaan myös Kiimingin talous on kriisissä. Kova väestönkasvu pakottaa koviin investointeihin.
Veroja ja maksuja korotettiin jo viime vuonna, mutta siitä huolimatta vuosikate on jo valmiiksi miinuksella. Kaikki investoinnit on siis kuitattava lainoilla. Talousjohtaja Arja Ahosen sanoin: "Velkaa joudutaan ottamaan jo syömiseenkin."
Kiimingin väestönkasvu on 30 vuoden aikana ollut suhteellisesti kiivainta koko maassa. Lyhyemmissä ja tuoreimmissa jaksoissa Oulunsalo ja Kempele menevät edelle, mutta Kiiminki tulee heti perään kolmantena.
Tiloja mistä milloinkin
Oulun seudun kasvu on räjähtänyt kirjaimellisesti käsiin ja se näkyy Kiimingissäkin valtavissa investoinneissa: kun kymmenen vuotta sitten rakennettiin vuodessa parilla miljoonalla, nyt ei yhdeksänkään tahdo riittää. Keulassa listalla ovat liikuntahalli, päiväkoti, myöhemmin Jäälin uusi koulu Laivakankaalle.
Toisaalta investointeja on kyllä siirrettykin aivan viimeiseen saakka ja kaikki mahdolliset tilapäiset tilat ovat käytössä. Päiväkodit, koulut ja sivukirjasto toimivat entisissä pubeissa, ravintoloissa ja vuokrataloissa.
"Nyt on pää tullut vetävän käteen ja on aivan pakko investoida", huokaisee Ahonen.
Tänä vuonna budjetin rakentaminen on ollut erityisen tuskallista. Monia tarpeellisia kouluremontteja on ollut pakko heittää koko suunnittelukauden tuolle puolen tai ainakin ihan loppumetreille.
Jos budjetti menee tällaisenaan valtuustossa läpi, se tietää Kiimingille yli 23,5 miljoonan investointeja kolmen seuraavan vuoden aikana.
Budjettiin sisältyy myös kuntalaisia paljon keskusteluttanut suunnitelma siirtää 5-6 -luokkalaisia sivukylän kouluista keskustan suuriin kouluihin ja erityisesti vuonna 2007 valmistuvaan Jäälin kouluun.
Asukaslukuun suhteutettuna Kiimingin menot eivät Ahosen mukaan ole suuret vaan päinvastoin pienet, mutta niin ovat tulotkin. Kun menot nousevat kymmenen prosenttia, kasvavat verotulot vain 6-7 prosenttia.
"Kunnallisverotukseen tehtäviä ansiotulovähennyksistä ei ole kompensoitu millään tavoin kuin vasta parina viime vuonna", selittää Ahonen ja lisää, että tästä syystä Kiimingin todellinen veroaste on 14 prosenttia, vaikka veroprosentti onkin 19.
Lainamäärän keventämiseksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnan 150 vuokra-asuntoa myytäisiin vuokrataloyhtiölle. Vuokralaisten tilanne ei muutu. Tällä konstilla lainat vähenisivät kuudella miljoonalla eurolla.
"Tämä ratkaisu on otettu huomioon talousarviossa. Muuten kolmen miljoonan euron alijäämä olisi vielä suurempi."
Tiukkuudesta huolimatta palvelut pyritään pitämään ainakin entisellään. Hoitotakuuseen budjettiesityksessä on varauduttu 250 000 eurolla ja lisäämällä terveyskeskukseen hammashuoltajan ja sairaanhoitajan toimet.
Pätkätyöläisten määrää vähennetään vakinaistamalla 12 pitkään jatkunutta määräaikaista työsuhdetta.
