Euroopan unioni repeilee uhkaavasti reunoiltaan. Toisen maailmansodan jälkeen alkanut maanosan hidas mutta keskeytymätön yhdentyminen on kohdannut viime vuosien aikana yllättäviä vastoinkäymisiä.
Välimeren maat, entisen sosialistisen Itä-Euroopan jäsenvaltiot ja viimeisimpänä EU-kansanäänestykseen valmistautuva Britannia ovat osoittaneet, että EU:n poliittista painoarvoa halutaan kutistaa ja tehtäviä vähentää.
Eurooppa on suurien haasteiden edessä vastatessaan varsinkin Britannian haluun keventää EU-jäsenyyden ehtoja.
Kuluvalla vuosikymmenellä alkanut taloustaantuma ja eurovaluutan kriisi on puraissut EU:n ydintä eli vakautta, vastuullisuutta ja vapautta. EU on joutunut tukemaan maita, joka ovat vastuuttomasti livenneet rahaliiton säännöistä.
Euroopan laajuisen yhteistyön sijaan monessa maassa on ryhdytty vaalimaan yksinomaan omia kansallisia etuja. Nationalistisen huuman nousu on näkynyt myös myönteisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön suhtautuvissa maissa kuten Saksassa ja Suomessa.
Mutta varsinainen natina kuuluu muualta. Entisen Itä-Euroopan jäsenvaltiot ovat eri linjoilla EU:n tulevaisuudesta kuin muut. Tshekki, Slovakia ja Unkari ovat toimineet omin päin esimerkiksi pakolaispolitiikassa ja halveksineet EU:n sääntöjä. Puola on tulossa uuden EU-vastaisen hallituksen myötä perässä.
Britannia on aloittamassa neuvottelut uusista jäsenyysehdoista EU-komission kanssa tässä kuussa. Saarivaltio järjestää kansanäänestyksen pysymisestään tai eroamisestaan EU:sta todennäköisesti ensi syksynä.
Britit ovat kritisoineet muun muassa vapaata liikkuvuutta, joka on yksi EU:n perusarvoista. Jos Britannia haluaa muuttaa tällä tavoin jäsenyys- ja perussopimuksia, niiden hyväksyminen vaatii kaikkien maiden yksimielisyyttä.
On selvää, että muutokset tulevat ulottumaan tasapuolisuuden nimissä myös muihin jäsenmaihin. Britit eivät voi noukkia rusinoita taikinasta ja jättää muut maksajan paikalle.
EU voi myös uudistua brittipaineen alla. Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja Britannian pääministerin David Cameronin neuvotteluissa näytetään suuntaa EU:n tulevaisuudelle.
EU:n uskottavuus on kiinni talouskasvun vauhdittumisesta. Jäsenmaiden luottamus yhteistyöhön voisi palautua, jos meneillään olevat vapaakauppaneuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen kesken onnistuvat.
Taloudellisten arvioiden mukaan TTIP-vapaakauppasopimus olisi piristys hiipuville kansantuotteille. Hyötyjä mitattaisiin yli sadan miljardin euron edestä vuosittain. Sopimuksella on tarkoitus poistaa kaupan esteitä, jolloin esimerkiksi eurooppalaiset yritykset pääsisivät paremmin kilpailemaan Yhdysvaltain markkinoilla.
Yksi mittari onnistumiselle on sopimuksen tasapuolisuus sekä avoimuus, jota kansalaisjärjestöt molemmilla mantereilla vaativat. TTIP voisi tuoda taloudellista vakautta ja kasvun mahdollisuuksia.
Pääkirjoitus