Ylivieskan kaupunki on erikoisessa kaksijakoisessa tilanteessa. Näkymissä on paljon valoa, mutta arki on edelleen tarpomista.
Kunta on ollut vuosia syvissä talousvaikeuksissa, jotka edelleen vaativat äärimmäisen kurinalaista taloudenpitoa. Siitä pyrkimyksestä huolimatta kaupungin on budjetoitu tänä vuonna velkaantuvan lisää.
Vuosien mittaan kertynyt alijäämä on 6,5 miljoonan euron tuntumassa. Talouden tasapainottamiseksi tuloveroprosentti nostettiin tälle vuodelle jo 21,5:een. Lukema hipoo Suomen kärkeä.
Samaan aikaan Ylivieskalla on ominaisuus, jota moni kunnanisä ja -äiti kadehtii: kunnan väkiluku kasvaa.
Viimevuotinen väestönkasvu oli 14 500 asukkaan kunnalle suorastaan hurja, noin 300 ihmistä.
Väestönkasvuprosentti on valtakunnallisestikin kova, noin kaksi prosenttia. Jos samaan vauhtiin yllettäisiin tänä vuonna uudessa Oulussa, kaupungin väkiluku kasvaisi noin 3 800 asukkaalla.
Ylivieskan kasvua selittää se, että kaupungista on vuosien mittaan kehittynyt kokoaan selvästi merkittävämpi kaupankäynnin keskus. Aikoinaan Ylivieska tunnettiin autokaupan ansiosta mutta nyt muustakin kaupasta.
Merkittävä lisäsykäys kaupan kehittymiselle oli J. Kärkkäinen Oy:n jättiyksikön avaaminen kymmenen vuotta sitten. Se veti perässään paljon muutakin liiketoimintaa.
Kaupungin kasvu luo tulevaisuudenuskoa, mutta juuri nyt se on Ylivieskalle myös taakka.
Väestönkasvu tietää kustannuksia palvelujen järjestämisessä.
Kasvun ennakoidaan lähivuosina tasaantuvan. Se merkitsee kunnalle hengähdystaukoa ja mahdollisuutta talouden tasapainotukseen. Se edellyttää kaupungin päättäjiltä kovaa itsekuria menoista päätettäessä.