Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi kiteyttää päivän epistolan: kasvu ja kansainvälistyminen ovat toiminnan painopisteet, mutta kansainvälistymisessä maakunnassa ei ole päästy eteenpäin. Vuonna 2005 ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä löytyi seulonnassa 117, kun rajana oli vain vanha sata tonnia, 16 000 euroa.
"Tulokset ovat kyllä aika vaatimattomia", Yliniemi sanoo.
TE-keskuksella on sittemmin ollut liuta kansainvälistymishankkeita, mutta vuonna 2007 ulkomaankauppaa kävi yhä vain 115 yritystä.
"Sehän ei ole itsetarkoitus, mutta me olemme täällä riippuvaisia siitä, että isot yritykset - Nokia. Stora Enso ja Rautaruukki - hoitavat ulkomaankaupan."
Kasvuhakuisia
kaivattaisiin lisää
Ilkka Yliniemi arvioi ulkomaankaupan vähyyden olevan kiinni lähinnä siitä, että yrityksillä ei ole kilpailukykyisiä tuotteita. Juuri tähän on pyritty iskemään tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa aktivoivalla ja tukevalla Aktivaattori-hankkeella, joka ulottui yli 220 aihioon huhtikuun alusta 2006 tämän vuoden helmikuun loppuun. Maakuntaliiton ohella sitä rahoittivat seutukunnat.
Vienti, kansainvälistyminen ja kasvu, summaa Yliniemi sen tavoitteet.
"On erittäin tärkeä luonnonvara Suomessa, että tulee kasvuhakuisia yrittäjiä", tiivistää alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa työvoima- ja elinkeinoministeriöstä.
Kasvu ja kansainvälistyminen kulkevat käsi kädessä toimialasta riippumatta, Aurasmaa sanoo. Jo tuote pitäisi suunnitella niin, että sillä pärjää myös omien rajojen ulkopuolella. Aurasmaan mukaan kasvu syntyy yrittäjän vahvasta motivaatiosta, joka tarkoittaa halua, kykyä sekä innovaatiota - ja se on paljolti kiinni yrittäjän omasta persoonasta.
Nykyisin rakennerahastokuvioista ministeriössä vastannut Aurasmaa tuntee kentän, sillä hän työskenteli aikaisemmin TE-keskuksen johtajana Jyväskylässä ja sitä ennen suuressa yrityksessä. Noilta ajoilta hänellä on tieto, että yrittäjistä vain 7-9 prosenttia on aidosti kasvuhalukkaita. Loput haluavat tehdä vain sitä, mitä osaavat.
Hän muistuttaa, että kasvuyritysten määräksi on arvioitu karkeasti vain prosentin verran kaikista yrityksistä - silti juuri niitä pidetään esikuvina. Näiden yritysten liikevaihto kasvaa vuodesta toiseen moninkertaisena muihin yrityksiin verrattuna, niiden kannattavuus on parempi, ja merkittävä osa uusista työpaikoista näyttää syntyvän niihin.
Valmiin multipolis-
verkoston turvin
Uudenmaan osuus nopean kasvun yrityksistä oli kolme vuotta sitten 36 prosenttia ja kasvuyritysten työllisyydestä 65 prosenttia, kun yritykset määriteltiin palkkasumman perusteella. Muut kasvuyritysten keskittymät ovat Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla, maakuntakeskusten ympärillä. Pohjois-Pohjanmaan osuus kaikista nopeasti kasvaneista yrityksistä oli 7,2 prosenttia, ja työntekijöitä niillä oli yli 2 500.
Aktivaattori-projektissa on hyödynnetty maakunnan multipolis-verkostoa. Menestys vaatii aktivaattori Kari Aution mielestä paikallisten toimijoiden sitoutumista sekä yritysten luottamusta niihin 40 ihmiseen, jotka projektia ovat vieneet. Toiseksi tarvitaan hyvät ja luottamukselliset suhteet rahoittajiin sekä tuhti asiantuntijaverkosto.
Noin puolet aihioista on toteutettu tai käynnissä, ja lähes vastaava määrä on valmistelussa. Rahoittajina tärkeimmät ovat Tekes ja TE-keskus. Raahen seutukunnassa Tekes rahoitti yli puolet, Koillis-Suomessa vain viidenneksen ja Siikalatvalla ei lainkaan.