Oulun kaltaiset suuret kaupungit ovat aiheellisesti huolissaan siitä, miten kasvupalvelujen käy maakuntauudistuksessa.
Valmistelijoiden pitäisi kallistaa korvaansa kaupunkien huolille työllisyydestä ja elinvoimasta.
Työttömyys on Pohjois-Pohjanmaalla jatkanut ilahduttavasti laskuaan viime vuoden syyskuun tilanteeseen verrattuna. Työttömien määrä on laskenut, lomautetut mukaan lukien, noin 4 000 henkeä.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella sekä nuorten että pitkäaikaistyöttömien määrät ovat vähentyneet, lomautettujen määrä on puolittunut ja uusia työpaikkoja on enemmän kuin vuosi sitten.
Myönteisestä vireestä huolimatta Pohjois-Pohjanmaalla oli syyskuussa työnhakijoita keskikokoisen kaupungin verran eli 21 660, heistä pelkästään Oulussa noin 12 700.
Parantuneesta tilanteesta huolimatta Oulun työttömyys, 13,2 prosenttia, on työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden tilastojen mukaan muuta maata ja maakuntaa korkeampi. Selvää on, että pitkittyessään työttömyys vaikeuttaa uuden työn saantia, vaikka haluja olisikin. Siksi tarvitaan tehokkaita, motivoivia ja nopeita toimia, joilla työttömät ja työpaikat saadaan kohtaamaan tai työttömät kouluttautumaan uusille kasvualoille.
Oulun kaltaisten kaupunkien ongelma on se, että ne joutuvat maksamaan Kelalle suuria summia takaisin niin sanottua sakkomaksua, jos ne eivät pysty työllistämään tai aktivoimaan pitkäaikaistyöttömiä riittävän nopeasti. Oulun sakkomaksu kipusi viime vuonna jo 23 miljoonaan euroon.
Vaikuttavien toimien ja erilaisten esteiden madaltaminen viranomaistyössä on tärkeää. Tähän liittyen menossa on kasvupalvelulakiluonnoksen maakuntauudistusta ennakoivia kokeiluja. Oulu ei ole kokeiluissa mukana, mutta elokuussa kaupungin elinkeino- ja työllisyyspalvelut yhdistettiin Business Oulun liikelaitokseen saman katon alle.
Business Oulu on profiloitunut yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä ja vientiponnisteluissa. Nyt Business Oulun tehtäviin kuuluvat myös kaupungin työllisyyspalvelut. Parhaimmillaan yritysten työvoimatarpeet ja työttömät työnhakijat saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin. Tuloksia on kuitenkin vielä ennenaikaista arvioida. Ennakointia hämärtää kaavailtu maakuntauudistus.
Työllisyyspalveluja järjestävät tätä nykyä niin valtio kuin kunnat. Maakuntauudistuksen yhteydessä kasvupalvelut eli työllisyys- ja yrityspalvelut on tarkoitus siirtää maakuntien vastuulle. Suuret kaupungit ovat aiheellisesti huolissaan kasvupalveluidensa kohtalosta. Ne ovat arvostelleet maakuntauudistusta, että uudistuksessa ei oteta riittävästi huomioon sitä, että kaupungit ovat talouden moottoreita.
Pelkona on, riittääkö maakunnissa resursseja ja kiinnostusta kaupunkien elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa kohtaan, kun rahat ja päähuomion vie sosiaali- ja terveydenhuollon mammuttiuudistus.
Kaupunkien huoli on ymmärrettävä. Siksi ne haluaisivat varmistaa, että työllisyys- ja elinkeinopalvelut olisivat yksissä käsissä ja niiden omissa näpeissä. Valmistelijoiden pitäisi kallistaa korvaansa suurten kaupunkien huolille ja ottaa palaute tosissaan. Aikaa on nyt uudella tavalla, kun maakunta-soteuudistusta on jo siirretty vuosi eteenpäin.