Pohjois-Pohjanmaan metsien alihakkuut eivät ainakaan pääsääntöisesti merkitse säästöä tulevien vuosien varalle. Varsinkin harvennushakkuut tulisi tehdä ajallaan, jotta metsä kasvaisi kunnolla. Vuosia sitten määrätietoisesti ojitetuilla kosteilla alueilla kasvaa nyt tiheästi paperiteollisuudelle kelpaavaa puuta. Eikä tukkipuutakaan kannattaisi pitää kovin pitkiä aikoja pystyssä sen jälkeen, kun puu on kasvanut täyteen mittaansa.
Viime aikoina Pohjois-Pohjanmaan metsiä on hakattukin ennätystahtiin. Viime vuoden markkinahakkuut tuottivat maakunnasta teollisuudelle 4,2 miljoonaa kuutiometriä raaka-ainetta, sekä kuitupuuta että tukkeja. Metsänomistajat todistivat osaavansa toimia järkevästi, vaikka monet pelkäsivät myynnin keskittyvän pinta-alaverotuksen loppuaikoina pelkästään tukkipuuhun.
Vaikka viime vuoden hakkuumäärä on Pohjois-Pohjanmaalla kaikkien aikojen ennätys, alueen metsät kestäisivät, ja parhaaseen tuottoon pääsemiseksi vaatisivatkin, huomattavasti mittavampaa puun korjuuta. Asiantuntijoiden mielestä alihakkuu on yhä parinkymmenen prosentin luokkaa. Se merkitsee myös tuntuvaa lovea metsänomistajien tilipussiin. Menetetty raha ei todellakaan tule ainakaan täysimääräisesti takaisin vastaisina vuosina. Vain kunnolla harvennetussa metsässä puu varttuu parasta vauhtia.
Jos pelot uuden veromallin vaikutuksista toteutuvat, into puukauppoihin laantuu selvästi. Teollisuus joutuu silloin turvautumaan yhä suuremmassa mitassa tuontipuuhun. Venäjältä ostettiin viime vuonna 16 miljoonaa kuutiometriä pyöreää puuta. Määrän odotetaan kasvavan lähivuosina parilla miljoonalla kuutiometrillä.
MTK on oikeassa varoitellessaan kasvavan tuonnin vaaroista. Jos siten alennetaan entuudestaan metsänomistajille kuitupuusta maksettavaa kantohintaa, metsien hoito heikkenee nykyisestä. Se on uhka myös suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudelle. Tuontipuun varaan ei voi kestävästi rakentaa tulevaisuuden suunnitelmia. On hyvin epävarmaa, kuinka kauan Venäjä sallii nykymuotoisen puukaupan. Rajoituksia voivat ennakoida myös luonnonsuojelijoiden voimistuvat vastalauseet. Niiden mukaan Venäjällä hakataan myös aarniometsiä.
Onnekkainta olisi, jos verotuksen muutos aiheuttaisi mahdollisimman lyhyen notkahduksen suomalaiseen puukauppaan. Olisi kaikkien etu, että hakkuita tehtäisiin koko maan metsissä vuosittain se määrä, minkä järkevä uudistus- ja harvennustyö sallivat.
paakirjoitus@kaleva.fi