Suomessa on odotettu talouden käännettä parempaan vuosi toisensa jälkeen sitten 2000-luvun lopun finanssikriisin, jossa menetettiin paljon tuotantoa ja sen myötä työpaikkoja.
Käänne antaa yhä odottaa itseään. Ensi vuodelle luvataan juuri ja juuri plusmerkkistä talouskasvua, mutta yhtä lailla se voi jäädä tulematta.
Jo nyt voidaan pitää varmana, että työttömyysluvut pysyvät korkealla myös tulevana vuonna. Talouden pienestä kasvusta ei ole työttömyyden taittajaksi. Saattaa käydä jopa niin, että vaikka talous kääntyisikin nousuun, myös työttömyys jatkaa kasvuaan.
Työttömyysluvut ovat murheellista luettavaa. Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimmän tilaston mukaan Suomessa on noin 320 000 työtöntä työnhakijaa, lähes 30 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömänä on yli kahdeksan prosenttia työvoimasta.
Lisäksi on kasvava joukko piilotyöttömiä eli ihmisiä, jotka eivät edes hae töitä, koska pitävät tilannetta niin toivottomana.
Työttömyysprosentti vaikuttaa jopa lohdulliselta siihen nähden, mitä työelämässä on tapahtunut. Totuus on kuitenkin karumpi. Työnhakijoiden määrä antaa todellista tilannetta positiivisemman kuvan, sillä työvoiman tarjonta on vähentynyt. Nuoret työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat aiempaa pienempiä ja toisaalta suuret ikäluokat ovat poistuneet työmarkkinoilta.
Työelämän muutokset ovat nopeutuneet ja tulleet entistä huonommin ennakoitaviksi. Kuvaavaa kehitykselle on, että työpaikkoja on toki auki, mutta niitä ei uskalleta täyttää. Ollaan eräänlaisessa kyttäysvaiheessa; katsotaan, miten talous alkaa kehittyä.
Jonkin aikaa on ollut nähtävissä, ettei hyväkään koulutus takaa työpaikkaa. Tilanne on toki vielä huonompi niillä, joilla ei ole koulutusta. 1990-luvun lama söi paljon kouluttamattomien töitä, samoin on käynyt tämänhetkisen taantuman aikana.
Työmarkkinat ovat muuttuneet siinä mielessä, että tarjolla on yhä enemmän sellaisia pätkä- ja osa-aikatöitä, jotka eivät takaa toimeentuloa. Pärjätäkseen edes jollain tavalla palkalla pitäisi olla useita työpaikkoja.
Työttömyys on kasvanut etenkin pitkittymisen kautta. Tilastoissa tämä näkyy vähintään vuoden työttömänä olleiden määrän kasvuna 91 900:aan, lähes 16 000:lla vuodessa. Työttömän on yhä vaikeampi päästä takaisin töihin. Ja mitä pidempään työttömyys kestää, sitä hankalammaksi asema työmarkkinoilla käy.
Talouden kääntäminen ripeän kasvun uralle on edellytys työttömyyden tuntuvalle vähentämiselle. Vaikka kasvu jatkuisikin vaatimattomana, työttömyyden pitkittymisen estämiseksi pitää löytää keinoja. Muuten on vaara, että liian monet joutuvat pysyvästi syrjään työelämästä.
Pitkään työttömänä olleiden saaminen nopeasti takaisin työelämään edellyttää kullekin yksilölle räätälöityjä polkuja. Se vaatii työnvälitykseltä, koulutukselta ja yrityksiltä uusia menetelmiä ja aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä.
Pääkirjoitus